Hei kaikki! 9. Skräppäyskoulu on täällä ja samalla se on myös tämän kesän viimeinen skräppäyskoulu. Olen tehnyt videokoosteen, jossa lyhyesti käyn läpi sen mitä tähän asti on opittu. Viimeiseen haasteeseen saa osallistua työllä, joka ammentaa jo opituista taidoista. Se voi olla työ, joka jäi kaivelemaan ja odottamaan sopivaa hetkeä toteutua. Kannattaa kuunnella itseä ja tarttua ideaan joka haluaa päästä toteutettavaksi.
Mitä olette tykänneet skräppäyskoulusta? Haluaisitteko jatkoa? Jäikö jokin asia epäselväksi? Haluaisitko videon jostakin tietystä aiheesta? Sana on vapaa!
Muistathan, että kaikki kuusi työtä mukaan linkittäneet ovat mukana Studio Calicon kittien arvonnassa! Sinulla on elokuun loppuun asti aikaa osallistua, joten jos tämä oli ensimmäinen video jonka näit, ehdit silti hyvin mukaan.
Skräppäyskoulun 8. osa haastaa sinut kokeilemaan uusia kuva kokoja. Toisessa osassa puhuttiin jo kuvista, mutta tällä kertaa keskitytään kuvan kokoon. Voit kokeilla ihan pientä kuvaa, neliöksi rajattua kuvaa tai toisaalta mahdollisimman suurta tulostetta. Tällä kertaa kaikki muu on sallittua paitsi perinteinen kymppikuva.
Vaihtelemalla kuva kokoa tulee samalla mietittyä myös sommittelua ja koristelua uudesta näkökulmasta. Pieni kuva jättää paljon tyhjää tilaa ja toisaalta suuri kuva peittää lähes koko sivun.
Katso videolta lisää esimerkkejä eri kuvakokojen käytöstä ja kokeile itse!
Muistathan, että kaikki kuusi työtä mukaan linkittäneet ovat mukana Studio Calicon kittien arvonnassa!
Skräppäyskoulun 7. osa haastaa vaihtelemaan sivun kokoa.
Olen skräpännyt pian kymmenen vuotta ja albumeistani löytyy kaksi letter kokoista sivua. Kaikki muut sivut olen skräpännyt 12×12 kokoon. Minialbumeita lukuunottamatta. Seitsemännessä videossa pohditaankin sitä, miten skräppileiska saadaan sovitettua ihan uuteen kokoon ja samalla haastetaan teidät kokeilemaan itsellenne vierasta sivun kokoa, oli se sitten pieni taikka iso. Oli muuten yllättävän hankalaa!
Skräppäyskoulun kuudennessa osassa kiinnitetään katse otsikkoon. Otsikko voi olla pieni tai suuri, itse tehty tai valmiita elementtejä hyödyntävä. Sillä voi kertoa tarinaa, todeta tai leikitellä. Satunnainen albumisivujen selailija keskittää huomionsa ensimmäisenä otsikkoon ja kuviin. Tee sivu, jossa poikkeat itsellesi tyypillisestä tavasta otsikoida sivu.
Skräppäyksessä tulee helposti omaksuttua maneereita tai jumiuduttua muuten vain saman tyyppisiin sivuihin. On toki myös positiivista, että tekijä kehittää oman tyylin, mutta monesti kyse on myös kaavoihin kangistumisesta. Tiedätte varmaan ilmiön muusta elämästä. Sitä helposti valitsee saman kävelylenkin ja laittaa samoja ruokia. Se tekee elämästä helppoa ja turvallista. Skräppäys ja yli päätään kaikki luova tekeminen antaa meille kuitenkin mahdollisuuden turvalliseen poistumiseen mukavuusalueelta. Vahingot eivät ole suuret vaikka sivu menisikin pieleen. Siksi suosittelenkin kaikille, kokeneille konkareille ja vasta alkajille sitä, että välillä ravistelee niitä totuttuja toiminta tapoja. Hulluttelee, valitsee tietoisesti toisin.
Hei kaikki ja tervetuloa skräppäyskoulun toiseen osaan. Tässä osassa keskitytään valokuvaan, sen valintaan ja siihen, millainen kuva on hyvä skräpättäväksi. Sivu pyritään tekemään niin, että kuva nousee sivun keskeisimmäksi elementeksi ja värimaailma, sommittelu ja kaikki muu tukee kuvaa.
Tässä oma tulkintani teemasta. Sivusta saa matkia sommittelun tai hyödyntää muita ideoita vapaasti.
Sivussa olen käyttänyt seuraavia tarvikkeita:
valkoista kartonkia
leivinpaperia
kuviopaperia
läpinäkyvää kuviollista muovia
kullanväristä vesiväriä
mustaa nestemäistä mustetta, mistiä
kultaisia segmenttejä
kirjaintarroja
Ja lopuksi vielä video oman sivuni synnystä. Aloittelijana huomasin vasta editointi vaiheessa, että en ollut yhdessä kohtaa laittanut kameraa päälle vaan höpöttänyt yksikseni. Toivottavasti video kuitenkin avaa prosessia riittävästi.
Voit linkittää alle oman työsi. Mukavia askarteluhetkiä kaikille!
Nyt se on täällä! Ai mikäkö? No mun kirja! Ihanat Albumit -Skräppää muistot talteen on kokonainen kirja pelkkää paperiaskartelua. Oli kuulkaa aika hieno tunne pidellä käsissään suoraan painosta tullutta kappaletta. Melkein sai nipistää itseään, että onko tämä totta ollenkaan. Samalla vähän jännittää miten kirja otetaan vastaan. Tämä teksti on mainos, joka sisältää mainoslinkkejä omaan kirjaani. Siis tälläisiä: Osta oma kirjasi täältä.
Ihanat Albumit -Skräppää muistot talteen painottuu skräppäykseen, eli valokuva-albumiaskarteluun, mutta mukana on myös kortteja ja mixed mediaa. Eli kaikkea sitä ihanaa, mistä tykkään. Ja mun tavoite on, että jokunen uusi ihminen löytäisi paperiaskartelusta itselleen harrastuksen, jossa on mahdollisuus toteuttaa omaa luovuuttaan.
Oletteko muuten kuulleet Luovan prosessin vaiheista? Ne menevät suunnilleen näin 1.) Tämä on mahtava idea! 2.) Tämä on yllättävän monimutkaista. 3.) Tämä on paskaa. 4.) Minä olen paskaa. 5.) Tämä saattaa olla ok. 6) Tämä on mahtavaa!
Voin kertoa, että pitää paikkansa. Nuo vaiheet. Ensin on ihan niin, että hitto mä teen kirjan! Siitä tulee mahtava! Mulla on niin paljon hyviä ideoita. Sitten on silleen, et mut kuka sen kustantaa, mitä se sisältää, kuka sen kaiken työn tekee ja millä ajalla ja mikä oikeastaan yli päätään on järkevää? Sitten on silleen et ei tästä tuu mitään. Ei mulla riitä resurssit. En mä kerta kaikkiaan jaksa. Sitten sä tajuut, ettet sä oikeastaan edes osaa, sä et kertakaikkiaan edes hallitse perus asioita. Eikä sulla ole mitään sanottavaa, eikä annettavaa. Oikeastaan koko kirja oli ihan sutena syntynyt idea, eikä susta ole mihinkään. Sen jälkeen jostain hiipii valo pilkku ja sä olet että no, on tässä sentään jotain hyvää, niin kuin vaikka kannet. Ja oikeastaan tää on ainakin uudenlainen näkökulma tähän asiaan verrattuna edellisiin teoksiin. Ja oikeastaan sä näetkin että ehkä tää projekti oli sittenkin ihan mukiin menevä juttu. Et ehkä tässä sittenkin on jotain mahdollisuuksia. Ja paperikin on aika kivan tuntuista. Sit sä pari päivää siinä fundeeraat ja punnitset ja sitten ihan pikku hiljaa susta alkaa tuntua, että ehkä tää sittenkin oli loisto idea! Että hittolainen, oikeen kirjan tein, että aika makee juttu!
Haluan kiittää muutamia kanssa askartelijoita inspiraatiosta, neuvoista ja askartelun ilon jakamisesta. Suosittelen, että käyt näissä blogeissa fiilistelemässä, sillä he ovat kotimaisia askartelun supertalentteja. Elina – Elina’s Arts and crafts, Riikka –Paperiliitin ja Kaarina – Ihana -lehti.
No joo, sellaista liittyi tekemiseen, mutta nyt se on täällä. Tein oikeen mainos videonkin. Pistän täällä blogissa arvonnan pystyyn heti kun postipoika toimittaa mulle lisää kirjoja. Tätä ekaa en millään malta arpoa vaan talletan sen mun tyynyn alle. Jos kuitenkin haluat varmistua siitä, että saat oman kirjasi, Osta omasi täältä.
Näin Atenan sivuilla kerrotaan kirjasta.
Ihanat Albumit -Skräppää muistot talteen
Puhalla valokuviin tunnelma upeilla tekniikoilla!
Ristiäiset, häät, ikimuistoinen matka – tai se tavallinen päivä, jolloin valokuvaan tallentui pieni pala kauneutta ja onnea. Kun kuvaan yhdistää skräppäämällä tekstiä, koristeita ja erilaisia taidetekniikoita, elämän tähtihetki tai arjen kauneus ei unohdu tietokoneen syövereihin vaan pääsee esille.
Ihanat albumit -kirja opastaa skräppäyksen perusteisiin, materiaaleihin, väreihin ja työvälineisiin. Skräppäyksessä voi hyödyntää kaiken sen pikkusälän, jota kertyy laatikoiden pohjalle. Kuvien ja tekstien yhdistely erilaisiksi kerroksiksi voi olla puhdasta askartelun iloa, väriterapiaa, omaa aikaa, itsensä toteuttamista, leikkimistä, kokeilua tai vaikkapa päiväkirjan pitämistä. Ihanien albumien keskeisenä ideana on, että jokainen aikaansaannos on itsensä näköinen kokonaisuus.
Kirjassa esitellään myös kymmeniä esimerkkiprojekteja, joista saa ideoita tärkeiden hetkien tallentamiseen. Skräpäten voi kokeilla uutta ja antaa tunteiden viedä.
Minna Enqvist on ohjaustoiminnan artenomi, joka on valittu vuoden skräppääjäksi 2010.
Loading InLinkz ...
