Hän on täällä! Maailman hellyyttävin, ihanin, energisin, terävähampaisin ja suloisin Usko. Usko on Labradorinnoutaja ja hänestä tulee isona kanttarellikoira. Tai ainakin hirvittävän ihana seurakoira.
Enkä nyt haluaisi tehdä tästä mitään numeroa, mutta uskon, että hän on erittäin älykäs koira. Nero, niin kuin me häntä tituleeraamme. Hän nimittäin osaa jo tulla luokse, istua ja satunnaisesti myös mennä maahan. Ja leikkiä piilosta.
Hän on hyvin seurallinen ja ihmisrakas. Eikä hän (harmillisesti) pelkää imuria. Hän rakastaa metsälenkkejä ja juoksee mielellään hepulissa niin sisällä kuin ulkonakin. Ja hän nakertaa miellään kaikkea. Pöydän jalkaa, keittiön kaappeja, kenkiä, vaatteita, mattoa ja omia lelujaan, joita hänellä on kiitettävä määrä.
Hän opettelee kuvattavana olemista, mutta hän rakastaa kameraa toistaiseksi vähän liian paljon. Linssi sai märän nuolaisun osakseen, kun yritin mennä kamerani kanssa liian lähelle.
Mutta eiköhän olekin kaunis? Ihana Usko!
