Siikaa ja sieniä

Siikaa ja sieniä. Yksinkertaista, mutta hyvää. Sellaista perusruokaa, jota me ollaan koko kesä enempi vähempi syöty.

Joskus keväällä meillä perheessä suuri arvokeskustelu. Tai onhan niistä arvoista puhuttu aina, mutta taannoisen Intian matkan jälkeen meillä puhuttiin paljon arvoista, etiikasta ja oikeudenmukaisuudesta. Ja siihen kaikkeen liittyen meidän perheen lihan syönti on ratkaisevasti vähentynyt. Ei kuitenkaan kokonaan loppunut ja oikeastaan olen aika tarkka siitä, että meillä syödään välillä lihaakin. Ihan kokonaan kasvissyöntiin ryhtyminen olisi päätös, jota osa lapsista vastustaisi vahvasti. Nyt kun liha pysyy mukana kuvioissa, mutta pääpaino on kasvisruuassa, ei mitään virallista päätöstä ole tehty, eikä näin ollen ole syntynyt kapinointiakaan. Ovela taktiikka, eikö? Saa käyttää.

Kalaa meillä syödään jonkun verran. Voisi syödä enemmänkin, koska se on hyvää. Mutta tilaan ruuat pääsääntöisesti kotiin, eikä tarjolla aina ole paljoa muuta kuin lohta. Lohi taas ei ole se ekologisin vaihtoehto olenkaan. Valittelin itseasiassa asiaa instan puolella ja sain vinkin lähellämme sijaitsevasta kalakaupasta, jonne meinaan ensitilassa suunnistaa ostoksille.

Mutta siis, lähikaupassa oli tarjolla kokonaista siikaa, lähimetsässä oli tarjolla tuoreita kantarelleja ja kotipuutarhasta löytyi tinjamia. Siihen lisäksi vielä voita, sipulia, sitruunaa ja suolaa ja pippuria. Muuta ei tarvittu ja herkullinen ateria, siikaa ja sieniä, oli käsillä.

Siikaa ja sieniä | kantarelli | kokonaisena paistettu siika | syksy

Siikaa ja sieniä

Tarvikkeet:
2 siikaa
3/4tl suolaa
ripaus
mustapippuria
1 sitruuna
1 ruukku timjamia
oliiviöljyä
1l kantarelleja
1 sipuli
voita

Valmistus
30 – 60 min

Tee näin:

Perkaa sienet ja revi isoimmat sienet pienemmäksi. Hienonna sipuli pieneksi. Lisää sienet kuivalle pannulle ja paista kunnes neste on haihtunut. Lisää kunnon nokare voita ja sipuli. Kuullota kunnes sipuli on pehmennyt.
Huuhtele kala ja kuivaa pinta kuivaksi talouspaperilla. Ripottele kalan sisään ja pinnalle suolaa ja pippuria. Pese, halkaise ja viipaloi sitruuna. Täytä kalat sienillä ja sipulilla.
Leikkaa kalojen pintaan terävällä veitsellä pieniä viiltoja. Työnnä viiltoihin timjaminoksia ja sitruunaviipaleita. Nosta kalat öljyttyyn uunivuokaan.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia kalojen koosta riippuen. Kala on kypsä, kun ruodot ja selkäevät irtoavat lihasta.
Siikaa ja sieniä | kantarelli | kokonaisena paistettu siika | syksy Siikaa ja sieniä | kantarelli | kokonaisena paistettu siika | syksy

Muita sienireseptejä löydät täältä.

Parhaat sienireseptit

Parhaat sienireseptit vuosien varrelta kerättynä yhteen postaukseen. Muista lukea myös sienestäjän kymmenen käskyä!

Rakastan sieniä, niiden kerääminen on rentouttavaa luonnossa samoilua, ruuan kerääminen kolahtaa varmaan jossain geeneissä edelleenkin piilevään metsästäjä keräilijä sieluun ja sienien syöminen kutittelee makunystyröitä. Todellista hyvänolon ruokaa siis.

Ensimmäiset sienet me yleensä syömme lähes sellaisenaan, paistamme voissa sipulin kera ja fiilistelemme alkanutta kautta, esimerkiksi tähän tapaan. Sitten kun sieniä tulee enemmän, alkavat reseptitkin kehittyä.

Parhaat sienireseptit | sienet | ruokasieni | sienestys | kantarelli | suppilovahvero | mustatorvisieni

Parhaat sienireseptit

Kantarellipiirakka

Mehevä kantarellipiirakka on takuu varma hitti. Piirakka saa makua parmesaanista ja tuoreesta tinjamista. Halutessasi voit lisätä piirakkaan myös paistettua pekonia makua antamaan.

Pikkelöidyt kantarellit

Pikkelöidyt kantarellit ovat mukavan happamia ja makeita, menettämättä silti omaa makuaan. Ne sopivat hyvin lisukkeeksi monenlaiseen ruokaan, voit myös kokeilla niitä salaatin seassa tai juustojen kanssa. Samalla reseptillä myös lampaankääpä pikkelöityy mitä mainioimmaksi herkuksi.

Suppilovahverohilloke

Suppilovahverohilloke sopii erinomaisesti juustolautaselle tai syksyiseen alkupala annokseen. Toimii hyvin myös ruokalahjana. Minä sujautin tähän hillokkeeseen mukaan myös muutaman kantarellin.

Parhaat sienireseptit | sienet | ruokasieni | sienestys | kantarelli | suppilovahvero | mustatorvisieni

Sienirisotto

Sienirisottoa meillä syödään säännöllisesti, nyt loppukesstä ja syksyllä useammin sienikauden ollessa parhaimmillaan, mutta kuivatuista sienistä tehty sienirisotto maistuu läpi vuoden.

Samettinen sienikeitto

Samettinen sienikeitto maistuu sienille, palsternakalle, mokalle ja maderalle. Palsternakka antaa keitolle ihanan koostumuksen ja vähän makean maun ja kahvin paahteisuus toimii sienten umamin kanssa loistavasti. Suosittelen!

Suppilovahveropizza

Suppilovahveropizza on syksyn hitti. Sieniä tulee syötyä niin pastassa, risotossa, kastikkeissa ja keitoissa, joten miksipä ei myös pizzassa. Suurin homma sieniruuissa on tietenkin itse kerääminen ja saaliin puhdistaminen, mutta samalla se on myös osa hauskuutta. Rentouttava haaveilu ja metsässä hortoilu tekee hyvää, erityisesti jos mieltä painaa stressi ja kiire. Puhumattakaan löytämisen ilosta!

Suppilovahveropesto

Suppilovahveropesto maustaa syksyisen pastan, maistuu hyvän leivän kanssa tai salaatin joukossa. Ja nyt niitä suppiksia löytyy, metsistä ja toreilta!

Suppilovahverolasagne

Suppilovahverolasagne on herkullinen ja helppotekoinen kasvisruoka arkeen. Erinomainen, ellen sanoisi.


Kantarellikeitto

Kantarellikeitto on yksi sienikauden suosikeistani. Kantarellikeitto valmistuu nopeasti vastapoimituista sienistä. Välillä mukaan lorahtaa kunnon tujaus valkoviiniä, välillä kantarellikeitto valmistuu kokonaan ilman viiniä. Kumpikin maistuu!

Siikaa ja sieniä

Siikaa ja sieniä. Yksinkertaista, mutta hyvää. Sellaista perusruokaa, jota meillä pääasiassa syödään.

Kukkoa viinissä

Kukkoa viinissä on klassinen ranskalainen pataruoka, joka tässä versiossa saa makua punaviinistä ja konjakista. Erittäin herkullinen ohje, joka sopii viileneviin syyspäiviin.

Parhaat sienireseptit | sienet | ruokasieni | sienestys | kantarelli | suppilovahvero | mustatorvisieni

Miten sun suhde sieniin? Hot or Not? Mitkä on sun parhaat sienireseptit? Saa vinkata suosikkeihin!

Samettinen sienikeitto maistuu mokalle

Samettinen sienikeitto maistuu sienille, palsternakalle, mokalle ja maderalle. Palsternakka antaa keitolle ihanan koostumuksen ja vähän makean maun ja kahvin paahteisuus toimii sienten umamin kanssa loistavasti. Lähes täydellinen makuyhdistelmä, ellen sanoisi.  Tarjoilin keittoa neljän bloggaajan illallisella ja lupasin laittaa reseptin jakoon.

Meillä syödään säännöllisesti erilaisia keittoja. Etenkin syksyllä keitot ovat sosekeittoja, jotka on tehty uunissa paahdetuista juureksista tai sienistä. Tai kuten tässä tapauksessa, molemmista. Niiden vaivattomuus ja maukkaus houkuttavat etenkin nyt syksyisin. Ainut asia, mistä olin suoraan sanottuna lentää ahterilleni, oli palsternakan hinta.

Meillä on ollut mahtava naapuri, joka on vuosia viljellyt palsternakkaa yli omien tarpeidensa ja lahjoittanut osan meille. Viime kesänä naapuri kuitenkin siirtyi ajasta iäisyyteen ja samalla myös palsternakkojen tulo tyrehtyi. Nöyrästi lähdin siis lähi-Prismaan palsternakka ostoksille. Ensinnäkin löysin Prismasta vain kolme yksittäispakattua yksilöä. 1,20 euron kappale hintaan. Ou mai kaad. Siinä määrin kun olen palsternakkaa käyttänyt niin en voi kuin olla naapurille kiitollinen.

Onneksi sienet sentään on kerätty omasta metsästä. Ihan ilmaiseksi. Kävi vielä niin, että en ihan kovin tarkasti mittaillut suhteita kun tein keittoa ja saatoin sujauttaa keittoon vähän enemmänkin palsternakkaa suhteessa sienten määrään. Sienet näet hain aikamoisella kiireellä vain muutama tunti ennen vieraiden saapumista. Tyypillistä ennakointia meikäläisen tapaan.

Samettinen sienikeitto oli kuitenkin vaivan ja yksittäspakattujen palsternakkojen väärti. Kokeile vaikka itse.

Samettinen sienikeitto

Samettinen sienikeitto

1 l suppilovahveroita
1 pieni sipuli
1 valkosipulikynsi
150 g kuorittua palsternakkaa
1 rkl voita
6 dl kasvislientä
1 dl kuohukermaa
1 rkl madeiraa
suolaa ja valkopippuria
2 rkl espressoa tai 1 tl murukahvia

Puhdista sienet ja kuori sipuli, valkosipuli ja palsternakka. Pilko karkeasti ja kuullota ainekset voissa pehmeiksi.

Lisää mukaan liemi ja anna hautua noin 15–20 minuuttia.

Lisää lopuksi kuohukerma, kahvi ja tilkka madeiraa. Soseuta tasaiseksi ja mausta keitto suolalla ja pippurilla.

 

Samettinen sienikeitto

Kantarellikeitto ja muut sienireseptit

Kantarellikeitto on yksi sienikauden suosikeistani. Olen intohimoinen sienestäjä ja kantarellikeitto valmistuu nopeasti vastapoimituista sienistä. Välillä mukaan lorahtaa kunnon tujaus valkoviiniä, välillä kantarellikeitto valmistuu kokonaan ilman viiniä. Kumpikin maistuu!

Sienestäminen on yksi syksyn kohokohdista. Leppoisa kävely yhdistettynä löytämisen riemuun on vähän kuin pelaisi Pokemon Gota, mutta saalis on syötävää. Ihan totta, sienten kerääminen kutkuttaa jotain alkukantaista metsästäjä-keräilijä puolta ja se on jollakin mystisellä tavalla hyvin antoisaa, ruokkia perheensä omilla pikku kätösillä kerätyillä sienillä. Tänä vuonna on vielä erityisen hyvä sieni vuosi, jotenkin aloittelevampikin sienestäjä onnistuu varmasti.

Sienestyksen ABC

Jos sienestäminen on uutta, kannattaa keskittyä aluksi vain muutamaan sieneen, jotka opettelee tunnistamaan unissaankin. Itse kerään mustiatorvisieniä, kantarelleja ja suppilovahveroita. Ja hiuksia ruvetaan halkomaan, niin suppilovahveron sekoittaa hyvin helposti kosteikkovahveroon, joka on yhtä maukas ja turvallinen vaihtoehto kuin suppiskin. Kannattaa ladata puhelimeen vaikka jokin sieniappsi, jonka avulla löytämänsä sienen voi helposti tarkistaa. Tai totta puhuen. Vanha kunnon sienikirja on voittamaton. Ei lopu akku!

sienikeitto

Itse tykkään kerätä sienet koriin, jolloin ne eivät muusaannu yhtä helposti kuin jos sienet keräisi kassiin.

sienikeitto

Ylhäällä vasemmalla näkyy suppilovahveroita ja oikealla  puolella syömäkelvoton rustonupikka. Suppilovahvero on muuten helppo tunnistaa, mutta läpikuultava rustonupikka saattaa joskus hämäävästi muistuttaa suppilovahveroa. Suppilovahverot voi säilöä helposti kuivaamalla. Katso myös ohje suppilovahvero hillokkeeseen. Suppilovahverokeitto on klassinen sieniruoka.

sienikeitto

Toinen hyvä ruoka sieni on mustatorvisieni. Se on helppo tunnistaa, nimensä mukaisesta torvimaisesta ulkonäöstä. Nuori mustatorvisieni on reunoilta sisäänpäin kääntynyt, kuten oikeassa kuvassa, mutta reunat kääntyvät kasvaessaan ulospäin, kuten vasemman puoleisessa kuvassa. Mustan torvisienen maku vain voimistuu kuivatettaessa, joten se soveltuu erinomaisesti mm. sienirisottoon. Käytän kuivattuja mustia torvisieniä myös lihapatojen mausteena, mm. kukkoa viinissä saa sienistä hyvän vivahteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kantarelli on hyvä ja helppo käyttöinen ruokasieni. Se on suhteellisen helppo kerätä, sillä värinsä vuoksi se sattuu silmään melko helposti. Kantarelli soveltuu moneen, esimerkiksi keittoihin tai vaikka sienipiirakkaan. Kantarelleista tulee myös hyvä pikkelssi.

KantarellikeittoOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kantarellikeitto

2 l tuoreita kanttarelleja
nokare voita
2 salottisipulia
1 valkosipulin kynsi murskattuna
8 dl kasvislientä
1 dl valkoviiniä
1 pkt koskenlaskija sulatejuustoa
2 dl kermaa
tuoretta timjamia
mustapippuria ja suolaa myllystä

(pekonia muruksi paistettuna halutessasi)

Putsaa ja pilko sienet, silppua sipuli ja murskaa valkosipuli. Paista sieniä pannulla kunnes neste on haihtunut. Lisää nokare voita, muutaman timjamin oksa ja sipulit. Kuullota sipuleita sienien kanssa hetki ja lisää joukoon valkoviini ja kasvisliemi.
Keitä keittoa parikymmentä minuuttia hiljalleen. Nouki timjamin oksat pois. Pilko sulatejuusto kuutioiksi ja lisää se kerman kanssa keiton sekaan. Hienonna keittoa sauvasekoittimella, jos haluat samettisen keiton soseuta kauemmin, jos haluat vähemmän samettista, surauta vain muutaman kerran. Anna keiton vielä kiehahtaa. Lisää hienonnettu timjami. Mausta mustapippurilla ja suolalla.

Koristele pekonimurulla ja tuoreella timjamilla.

 

 

Toivottavasti näistä sieniresepteistä ja vinkeistä on iloa sinulle!

Kukkoa viinissä

Kukkoa viinissä. Kaikki on varmaan kuulleet tästä, mutta minä en ainakaan muista koskaan maistaneeni kyseistä ruokalajia. Koska meillä kuitenkin oli kukkoa ja viiniä, päätin tarttua härkää sarvista ja uppoutua reseptien maailmaan sopivaa ohjetta etsien. Yllättävän hankalaa, koska meillä tosiaan oli ihan oikeita kukkoja, eikä broileria. Tietämättömille tiedoksi, liha on hyvin erilaista kun siirrytään broilerista oikeaan kukkoon. Siinä missä broilerikoipi on valkoista ja mureaa on kukonliha tummaa ja sitkeää. Siinä missä broileri kypsyy hetkessä, vaatii kukko pidemmän ajan. Kukko on kuitenkin vaivansa väärti. Maku on hyvä, joskin broileriin tottuneelle hyvin erilainen. Meidän kukonlihamme tulee omasta kanalasta, mutta kukkoa saa myös kaupan pakastealtaasta.

Kukkoa viinissä

noin kuudelle

2 pientä kukkoa
5 dl  punaviiniä,  esimerkiksi bourgogne tai beaujolais
3 rkl konjakkia
10 salottisipulia
4 valkosipulin kynttä, murskattuna
2 porkkanaa, kuorittuna ja pilkottuna
öljyä
voita
tuoretta tinjamia
1 laakerinlehti
suolaa ja mustapippuria
140g pekonia kuutioina
250g sieniä, itse korvasin tämän kunnon kourallisella kuivattuja mustia torvisieniä
1 dl vehnäjauhoja

Aloita leikkaamalla kukko paloihin. Jos kaipaat apua, youtube auttaa. Laita kuivatut sienet likoamaan pieneen määrään vettä.

Kuivaa palat ja pyörittele ne jauhossa. Ruskista kukkopalat voi-öljyseoksessa pannulla, mausta suolalla ja pippurilla. Laita palat pataan. Kuori sipulit. Hienonna pekoni. Paahda pekonit pannulla, kunnes niistä irtoaa rasvaa ja ne saavat hieman väriä. Lisää pannulle kokonaiset sipulit ja hienonnetut valkosipulinkynnet. Kääntele hetki. Kaada pekoni-sipuliseos pataan. Kaada joukkoon sienet.

Lisää pannulle konjakki ja punaviini ja anna liemen kiehahtaa. Valuta seos kukon palojen päälle. Lisää pataan laakerinlehti ja timjaminoksat. Kaada päälle kanaliemi.

Peitä pata kannella. Keitä liedellä miedolla lämmöllä 1,5 tuntia.

Ihana Suppilovahverohilloke

Suppilovahverohilloke on ihanan mausteinen lisäke.
Nyt sieniajan ollessa kukkeimmillaan, syödään meidän perheessä sieniä jos jonkinlaisessa muodossa. Osan sienistä pyrin säilömään talvenvaralle ja yksi tapa säilöä sieniä on tehdä niistä hillokkeita. Tosin, en ole koskaan päässyt toden teolla kokeilemaan kuinka pitkään hillokkeet kestävät, sillä olemme aina syöneet ne ennen kuin varsinaisesti on päästy katselemaan säilyvyys aikoja.
Suppilovahverohillokeen ohje on joskus aikanaan Hesarista mukaan tarttunut ja hyväksi havaittu kasvisherkku. Se sopii erinomaisesti juustolautaselle tai syksyiseen alkupala annokseen. Toimii hyvin myös ruokalahjana. Minä sujautin tähän hillokkeeseen mukaan myös muutaman kantarellin.

Suppilovahverohilloke

1/2 l tuoreita suppilovahveroita
1 1/2 dl kuivattuja aprikooseja
1/2 punasipuli
1 rkl voita
1/2 dl valkoviinietikkaa
1/2 dl vettä
1 1/3 dl sokeria
1 rkl tuoretta timjamia
1 laakerinlehti
ripaus suolaa

1. Liota kuivattuja aprikooseja yön yli vedessä.
2. Kuutioi liotetut aprikoosit ja hienonna timjami. Pilko punasipuli pieneksi.
3. Kuullota sipuli voissa. Lisää etikka ja sekoita.
4. Lisää pannulle vesi, aprikoosit, mausteet ja yrtit. Hauduta miedolla lämmöllä noin 15 minuttia.
5. Puhdista ja paista suppilovahverot ja lisää hillokkeeseen. Jatka hauduttamista vielä 5 minuuttia.
6. Purkita ja säilytä viileässä.
7. Nauti esimerkiksi juustojen pähkinöiden kanssa.

Oletko sinä innostunut säilömään?