Ravintola Toca on omien sanojensa mukaan hyvä italialainen ravintola, itse korjaisin, että kerrassaan erinomainen. Ruoka, atmosfääri ja palvelu ovat kaikki kohdallaan. Olin jo pidempään haikaillut, että Tocassa pitäisi käydä syömässä oikein pitkän kaavan mukaan, sillä Tocan mustekala oli yksi suosikeistani Taste of Helsingissä. Näin ollen olin erittäin ilahtunut, kun taannoisella ruokakuvauskurssilla päästiin kuvaamaan Ravintola Tocaan.
Eikä siinä vielä kaikki. Koko ravintola Toca oli avannut ovensa vain ja ainoastaan kurssimme käyttöön. Pääsimme vuorotellen kuvaamaan pieneen keittiöön, jossa kokit erittäin ystävällisesti pyysivät meiltä jatkuvasti anteeksi sitä, että olimme koko ajan tiellä. Keskenään kokit puhuivat italiaa ja siellä keittiön höyryissä kuvatessa ja pastaa maistellessa pääsi kyllä mukavasti iroittautumaan sateisesta Suomesta.
Ravintola Tocaa pyörittävät Elina Valoranta ja Gennaro Oliviero, suomalais -italialainen pariskunta, jolle on kertynyt aikaisempaa kokemusta jo Lahdesta ja Tampereelta. Tunnelma Tocassa on kuin yhteisten ystävien olohuoneessa. Ystävällinen, välitön ja vieraanvarainen. Ja mitä siihen ruokaan tulee, se on oivaltavaa, taidolla tehtyä, kaunista ja ennen kaikkea älyttömän hyvää. Samaa mieltä oli muuten myös Hesarin kriitikko, Toca on toinen ravintola, jolle on annettu täydet viisi tähteä.
Mä olen sellainen ravintolafiilistelijä, jolle kokonaisuus merkitsee eniten. Ruuan pitää olla sellaista, joka herättää tunteita, iloa, ihmetystä ja joskus pieni hämmennyskin voi olla hyvästä. Pidän ravintoloista, joiden sisutuksessa on särmää, sellaista luonnetta, jonka muistaa vielä silloinkin kun kertoo ravintolakokemuksestaan kavereille. Palvelun pitää olla ystävällistä, välitöntä ja asiantuntevaa. Haluan tietää mitä syön. Tocassa kaikki palaset loksahtavat kohdalleen helpon oloisesti, asiakkaana voi keskittyä vain nauttimaan kokemuksesta. Juuri niin kuin sen pitää ollakin.
Niin, turhaa kai sanoa, että suosittelen!
