Tag: puutarha

Kukkiva kasvimaa on ilo silmälle

Kukkiva kasvimaa on vaihteleva, värikäs ja se tuo hyvää mieltä jokaiselle puutarhassa kävijälle. Minusta on ihana olla kasvimaalla, missä kukat ja hyötyvihannekset elävät sulassa sovussa. Tuntuu, että minne vain katseensä kääntää, aina on nähtävää ja ihasteltavaa.

Astuessani sisään puutarhani portista näen ihan ensimmäiseksi kukat. Niitä pilkistelee esille porkkanoiden välistä, salaattien joukosta ja osa kohoaa kohti taivasta kilpaa sipulinvarsien kanssa. Keltainen, oranssi, lila, punainen ja sininen pääsevät oikeuksiinsa vihreää taustaa vasten. Kaikki näyttää yltäkylläiseltä, täydeltä, täydelliseltä. Tämä on kasvimaan kauneinta aikaa!

Kukkiva kasvimaa

Kukkiva kasvimaa

Osan kukista olen istuttanut puutarhaan ihan tarkoituksella, mutta suurin osa, esimerkiksi kaikki krassit ja kehäkukat ovat kylväytyneet penkkeihin ihan itsekseen. Unikoita sen sijaan rakastan ja niitä olen kylvänyt muutamaan paikkaan kylvölavoihin. Samoin kuin samettikukkia olen kasvattanut itse siemenestä. Kukkien siemeniä on helppo kerätä itse talteen ja säilöä seuraavaan kevääseen esimerkiksi kahvin suodatinpussissa.

Kukista on myös hyötyä. Samettikukkia istutetaan perinteisesti torjumaan tuholaisia ja erityisesti matalat kukat, kuten krassi, toimivat samalla elävinä katteina viljelyksille. Osan kukista voi myös käyttää hyödyksi, krasseja ja kääpiösamettikukkia voi syödä, kehäkukkaa voi käyttää myös kosmetiikassa.

Krassi

Krassi on tuttu ja helppo, melkein missä vaan toimeen tuleva syötävä kasvi, jota löytyy sekä pensasmaisena, että köynöstävänä. Se on värikäs yksivuotinen kesäkukka, joka kukkii perinteisesti punaisin, oranssein ja keltaisin suppilomaisin kukin. Köynöskrassin voi joko nostaa kiipeilemään tukea pitkin tai antaa sen toimia maanpeittokasvina. Krassi voidaan kylvää suoraan kasvupaikalle tai esikasvattaa. Krassissa on pippurinen maku ja se sopii hyvin ruuanlaittoon.

Samettikukka

Samettikukka on perinteinen kasvimaan kukka, sillä se on sekä kaunis, että hyödyllinen. Samettikukissa on valtavasti erilaisia lajikkeita, kerrotuista isoista ja muhkeista aina yksinkertaisempiin ja pienempiin ryhmäsamettikukkiin. Samettikukkia on iät ja ajat käytetty kasvimaalla tuholaistorjuntaan. Niiden voimakas tuoksu karkoittaa tuholaisia, mutta ne eivät myöskään maistu esimerkiksi peuroille. Valitettavasti peurat silti syövät niiden ympäriltä esimerkiksi juurikkaat, kokemusta on!

Kehäkukka

Kehäkukka on myös hyvin perinteinen kasvimaan kukka. Se on aloittelijallekin helppo saada onnistumaan, sillä kukan voi kylvää suoraan avomaalle ja käytännössä jäädä odottelemaan kukintaa. Kehäkukka kukkii sitä enemmän, mitä kukkia poimii, eli se soveltuu erinomaisesti hyötykäyttöön tai maljakkoon. Kehäkukkaa voi käyttää esimerkiksi teenä tai koristeena salaatissa ja jälkiruuissa. Lue lisää kehäkukasta.

Unikko

Rakastan unikkoja. Niiden kukkia, värejä, muotoja, ja koristeellisia siemenkotia. Unikon siemeniä on myös helppo kerätä itse talteen, minkä lisäksi ne myös kylväytyvät hyvällä tuurilla ihan itsestään. Unikonsiemeniä voi käyttää myös leivonnassa, joten siinäkin mielessä ne kannattaa kerätä talteen.

Kukkiva kasvimaa
Kukkiva kasvimaa

Kurkkuyrtti

Yksi ehkä vähän erikoisempi kukka kasvimaalla on kurkkuyrtti, joka kukkii taivaansinisin tai valkoisin kukin ja maistuu nimensä mukaisesti hieman kurkulta. Kasvin vihreitä osia ei suositella syötäväksi. Kasvi on vanha, sitä on pohjoismaissa viljelty vanhoissa yrttitarhoissa jo vuosisatoja sitten. Riittää, että kasvin tuo kerran kasvimaalle, se kylväytyy sen jälkeen itsestään. Kurkkuyrtti on myös erinomainen mesikasvi.

Lue lisää puutarha ja kasvimaa sivuilta.

Kateviljely sopii omavaraistelijan puutarhaan

Kateviljely on erinomainen tapa suojata ja lannoittaa kasvustoa ja samalla ehkäistä rikkaruohojen kasvamista. Kate ehkäisee kosteuden haihtumista ja vähentää kastelun tarvetta ja maatuessaan se muuttuu ravinteikkaaksi humukseksi. Kaikki kasvit hyötyvät kateviljelystä, mutta erityisesti siitä on hyötyä viljelylaatikoissa.

Maatuva kate, kuten vihersilppu, houkuttelee paikalle lieroja ja muita maata kuohkeuttavia eliöitä, vapauttaa kasvualustaan hillidioksidia, jota kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen ja tekee muutakin hyvää viljelyksillesi. Lavojen kosteus pysyy tasaisempana ja rikkaruohojen kasvu vähäisempänä. Kateviljely on omavaraisuuden kannalta nerokas keksintö, sillä korvaa monet keinotekoiset lannoitteet, suojat ja ennen kaikkea vähentää omavaraistelijan työmäärää!

Kateviljely ottaa inspiraationsa luonnosta. Jos katsot luonnossa ympärillesi, ei missään näy paljasta maata, vaan kaikki on aluskasvillisuuden peittämää. Kasvillisuus suojaa maata erilaisia sääilmiöitä vastaan, niin sadetta kuin aurinkoakin ja saman tekee kasvimaalle levitetty kate.

Kateviljely

Kateviljely -Olkea vai ruohosilppua?

Meillä on käytössä sekä ruohosilppu, että olki. Kummassakin on puolensa. Oljen olemme ostaneet pyöröpaaleissa paikalliselta tilalta ja sitä on helppo levittää suurillekin alueille. Olki toimii mainiosti rikkaruohojen estämiseksi, se pitää kosteutta kasvualustassa ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa, aivan kuin ruohosilppukin, mutta sillä on vähäinen lannoitusteho. Olki myös suojaa taimia kylmältä. Huomasin sen muutama yö sitten ihan konkreettisesti, kun ne taimet, joiden ympärillä oli paksu kuohkea kerros olkea, olivat selvinneet yöhallasta lähes koskemattomana, kun taas ohuemman kerroksen kodalla taimet olivat osin kokonaan paleltuneet. Koska olki ei lannoita kasveja, pitää olkikatteen alle lisätä ruohosilppua tai lannoittaa kasveja esimerkiksi kastelun yhteydessä, riippuen kasvin ravinnontarpeesta.

Ruohosilppua saa tontilta ilmaiseksi niin paljon kun jaksaa kerätä ja sen lisäksi se sisältää runsaasti typpeä ja muita ravintoaineita. Katteeksi sopivaa ruohosilppua syntyy, kun ruoho leikataan ruohonleikkurilla ja haravoidaan silppu talteen! Ruohosilpulla saa näppärämmin katettua hentoisten taimien välit, mutta toisaalta täytyy olla alkuun varovainen, ettei typpipitoinen kate polta taimien juuria.

Paras ja ravinteikkain ruohosilppu sisältää monipuolisesti erilaisia kasveja. Ei siis haittaa yhtään että ajat silpuksi myös nokkoset, voikukat, siankärsämöt, peltokortteet ja muut.

Oljen ja ruohosilpun lisäksi katteena voi käyttää esimerkiksi vihannesten naatteja, lehtiä tai merilevää. Puiden lehtiä käytämme erityisesti syksyisin suojaamaan kasvulavoja talvelta. Kasvihuoneessa piilotan pois nyppimäni varkaat ja lehdet olkikatteen alle ravinteita antamaan. Tomaatin lehtiä voi levitellä myös muiden kasvien alle, niiden tuoksu voi toimia tuholaiskarkoitteena.

Viherkatteen käyttäminen

  • Silppua viherkate ruohonleikkurilla tai muulla silpuksi.
  • Haravoi ja levitä viherkatetta paksu kerros taimien väliin tuoreena ja kastele lopuksi. Kate painuu kiinni alustaan ja ravinteet liukenevat kasvualustaan veden mukana. Kuivahtaneessa katteessa ei ole samalla tavalla ravinteita tallella.
  • Katetta lisätään taimien väliin pitkin kesää. Kun edellinen kerros näyttää kuivahtaneelta ja keltaiselta, osin ehkä jo maatuneelta, lisätään päälle uusi kerros viherkatetta. Riittävän paksu ja riittävän usein lisätty viherkate riittää kasvien lannoitukseksi koko kesäksi.
  • Elokuussa viherkatetta ei kannata enää antaa monivuotisille kasveille, eikä niille vihanneksille, joiden odotetaan kypsyvän sadonkorjuuta varten. Typpipitoinen lannoite saa ne jatkamaan kasvuaan, eikä varautuminen talvehtimiseen välttämättä tapahdu.
  • Kateviljelyssä maata ei muokata vaan katetta lisätään. Sopiva kerros katetta on 10-20 cm. Taimena istutettaville kasveille katetta voi levittää heti istutuksen jälkeen ja siemenen kylvöille ensimmäisen harvennuksen jälkeen. Maa on hyvä kuohkeuttaa haraamalla ennen katteen levitystä.
  • Katetta levitetään keväisin lämpimään maahan, sillä liian aikainen maan kattaminen estää sen lämpenemisen. Syksyisin katteen käytöllä vältytään sekä syys- että kevätmuokkaukselta, sillä katteen alla maa pysyy sopivan kuohkeana ja kosteana kylvöä ja istutusta varten.
  • Keväällä kate työnnetään syrjään kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Monivuotisten kasvien kate saa olla aina paikallaan, mutta kasvuunlähtöä keväällä nopeuttaa katteen siirtäminen sivuun kasvien juurelta.
  • Aina kun kasvimaalle syntyy kohtia, joista maa on näkyvissä, peitetään maa katteella.
Kateviljely

Lue lisää omavaraisuudesta täältä.

Puutarha -satoa jo alkukesästä

On taas omavaraisuus bloggaajien yhteisen haasteen aika. Suuntana omavaraisuus on kerran kuukaudessa ilmestyvä bloggaajien yhteispostaussarja. Sarjassa seurataan omavaraisuus bloggaajien matkaa kohti omavaraisempaa elämää. Olen koonnut kaikki omavaraisuutta käsittelevät postaukseni tänne. Tämän postauksen lopusta löydät linkit muiden omavaraisuus bloggaajien postauksiin. Tällä kertaa aiheenani on Puutarha – satoa jo alkukesästä.

Puutarha -satoa jo alkukesästä

Istuttamalla puutarhaan monivuotisia lajikkeita, hyödyntämällä villiyrttejä ja aloittamalla taimikasvatuksen ajoissa, saadaan puutarhasta satoa jo alkukesästä. Useimmiten aluksi pieniä määriä, mutta on kuitenkin muutamia aikaisia lajikkeita, joita olemme päässeet jo ihan urakalla keräämään.

Puutarha - satoa jo alkukesästä

Mistä kasveista saa satoa jo alkukesästä?

Raparperi

Meillä kasvavat raparperit ovat vanhaa kantaa, ne kasvaneet samalla paikalla jo vuosi kymmeniä. Raparperia on siirretty toiseenkin paikkaan ja se menestyy siellä yhtä mainiosti. Raparperi on meillä ensimmäinen, joka todella tuottaa kunnon sadon. Sadon voi kerätä jo toukokuun loppupuolella ja sen jälkeen loppukesästä vielä toisenkin kerran. Raparperireseptejä löydät täältä.

Villiyrtit, yrtit ja lehdet

Raparperin lisäksi monet villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Nokkonen käy moneen, mutta myös esimerkiksi teehen sopivat kasvit suositellaan kerättäväksi ennen juhannusta. Itselläni on suunnitelmissa kerätä ja kuivattaa mustaherkukan ja vadelman lehtiä teeksi. Voikukan sesonki on juuri nyt! Lipstikka nousee aikaisin ja on jo nyt valtavan kokoinen. Se sopii hyvin keittoihin ja sitä voi kuivata omiin liemijauheisiin. Myös ruohosipuli on jo pitkään ollut käytettävissä. Katso voikukkahillon ja nokkoslettujen ohje.

Puutarha - satoa jo alkukesästä

Köynöspinaatti

Köynöspinaatti on Kaukasukselta kotoisin oleva vanha koriste- ja hyötykasvi, joka tunnetaan lähinnä Pohjoismaissa. Suomessa tätä monivuotista köynnöstä on kasvatettu 1800-luvun lopulta lähtien. Köynöspinaatin lehtiä käytetään pinaatin tapaan, joko tuoreena tai ryöpättynä. Köynnös nousee aikaisin ja kasvaa jopa nelimetriseksi, joten se tuottaa satoa pitkin kesää. Monivuotisena kasvina se on myös helppo, mutta itse kasvin saaminen on sen harvinaisuudesta johtuen vaikeaa. Köynöspinaattia olen käyttänyt vielä varoen, sillä istutin taimen vasta viime vuonna. Odotan kuitenkin, että tulevina vuosina köynöspinaatin käyttö lisääntyy.

Maa-artisokka

Meillä maa-artisokkaa tuntuu kasvavan vähän joka nurkalla. Kun käänsimme perunamaata, nostimme samalla ylös useamman litran maa-artisokkaa. Kun kaivoimme ylös pari kriikunan taimea, nousi samalla esille vähän maa-artisokkaa. Eli jos haluat monivuotisen hyvin satoa tuottavan kasvin, hanki maa-artisokkaa.

Korvasienet

Korvasieniä meillä ei kasva puutarhassa, mutta kovin montaa kymmentä metriä ei pihasta tarvitse metsän puolelle siirtyä kun törmää jo ensimmäisiin korvasieniin. Korvasienien maku on mainio, mutta muistathan, että ne tulee aina käsitellä oikeaoppisesti ennen syömistä muuten ne ovat hyvin myrkyllisiä. Lue täältä lisää korvasienien käsittelystä.

Aikaiset kylvöt

Tämän kevään kylvöistä satoa tuottaa jo salaatti ja basilika. Kumpikin sen verran hyvin, ettei kaupasta tarvitse enää ostaa ja se on hieno juttu se!

Katso myös uusin vlogimme, ja jos tykkäsit, tilaa Youtube kanavamme!

Vyöhyke 1

Laura eli Javis, Jovela 

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat, Oma tupa ja tontti, Pienenpieni farmi 

Vyöhyke 3

Tsajut, Metsäläisten elämää, Luontoannelifestyle, Caramellia, Rakkautta ja maanantimia, Villakotiranta, Airo ulapalla, Luomulaakso 

Vyöhyke 4

Puutarhahetki

Vyöhyke 5

Sorakukka 

Voikukkahillo

Voikukkahillo on kevään työläin tuote, mutta se jos mikä taltioi auringon. Voikukkahillon makua kuvataan hunajaiseksi, mutta itse en oikein tiedä miten hillon makua kuvailisi. Lapset sanoivat sitä appelsiinimarmelaadimaiseksi, mutta mielestäni se ei oikein ole sitäkään. Eli ehkä sitten jotain hunajaisen ja marmelaadimaisen välimaastosta. Joka tapauksessa maku on maistuva ja hyvä. Mielestäni enemmän juustohillo, kuin lettuhillo, jos tiedätte mitä tarkoitan.

Voikukkahillo

Voikukkahillo vaikuttaa reseptinä yksinkertaiselta, sillä raaka-aineet löytyvät pienemmästäkin pihasta. Mutta salaisuus piileekin siinä, että hilloon käytetään vain voikukan keltaiset terälehdet, joiden nyppimisessä on valtava homma. Osittain työmäärästä johtuen, voikukkahillo on harvinaista herkkua.

Tiesittekö muuten, että voikukasta on ilmestynyt jopa keittokirja! Itse en kirjaan ole vielä päässyt tutustumaan, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta opukselta.

  • Voikukkahillo
  • Voikukkahillo

Voikukkahillo

Ainekset

  • 2 l voikukan kukkia
  • 4 dl vettä
  • 1 luomu sitruuna
  • 5 dl hillosokeria
  • 1 dl tuoreita voikukan terälehtiä seuraavana päivänä

Tee näin

  1. Kerää vain juuri auenneita voikukkia kuivalla ja aurinkoisella säällä. Liota voikukkia runsaassa vedessä noin 20 minuuttia, päästäksesi eroon liasta ja hyönteisistä.
  2. Kaada kukat lävikköön ja anna niiden kuivahtaa. Voit myös lingota ne salaattilingolla. Ota osa kukista kokonaisina sivuun, ja säilytä jääkaapissa tiiviissä astiassa tai muovipussissa seuraavaan päivään. 
  3. Poista kukinnoista varret ja kukan alin vihreä osa, jotta sinulle vain jää voikukan keltaiset terälehdet käteen. Tarvitset terälehtiä noin 5 dl (tiiviisti pakattuna). Mitä enemmän keltaisia terälehtiä jaksat nyppiä, sitä maukkaampaa hilloa, kun taas vihreästä osasta hillo saa kitkerän maun. Tämä on projketin työläin osa ja vei tunteja.
  4. Pane terälehdet isoon lämpöä kestävään kulhoon tai kattilaan. Pese sitruuna hyvin ja viipaloi se ohuelti. Kiehauta vesi ja kaada terälehtien päälle. Lisää sitruunaviipaleet ja anna mehun tekeytyä peitettynä yön yli kylmässä. 
  5. Siivilöi mehusta sitruunat ja terälehdet kattilaan siivilän läpi, jossa on harsokangasta. 
  6. Lisää voikukkamehuun hillosokeri ja kiehauta. Keitä 5 minuuttia ja kuori pinnalta pois kaikki mahdollinen vaahto reikäkauhalla. 
  7. Anna hillon jäähtyä hieman ja lisää hillon joukkoon tuoreet , nypityt voikukanterälehdet. Sekoita kunnes terälehdet eivät enää kellu hillon pinnalla. Kaada hillo huolellisesti pestyihin ja steriloituihin lasipurkkeihin ja sulje ne tiiviisti, kun hillo vielä on lämmintä. Anna jäähtyä kokonaan ja säilytä pimeässä, suojassa auringonvalolta.
Voikukkahillo

Katso myös villiyrtti pastan ohje!

Kevään edistymistä -video

Sain viimein mun kameran huollosta! Se on ollut rikki jo ties kuinka kauan, mutta ennen kun sain sen huoltoon niin tovihan siinä vierähti. Ehdin kuitenkin taltioimaan mun kevään suosikit, helmihyasintit ja kirjopikarililjat. Kumpikin mennyt jo vähän ohi, mutta viehättäviä silti, omalla tavallaan. Olen kuvannut niin pitkään pelkällä puhelimella, että tuntuu ihan kummalliselta kaivaa mötikkä esiin kuvaamista varten. Mutta samalla kivaa muistella että mitenkäs se valokuvaamishommeli oikein toimi.

Koko korona kevät on mennyt melko hyvissä fiiliksissä, olen erilaisista haasteista huolimatta pysynyt positiivisella fiiliksellä ja todella nauttinut hiljentyneestä elämänrytmistä. Tällä viikolla se kuitenkin iski, lomapaniikki. Tai oikemminkin paniikki siitä, että tänä kesänä meillä ei ole kunnon lomaa. Olen yrittäjänä pitänyt kiinni säännöllisistä lomista, neljän viikon kesäloma on auttanut irtautumaan töistä ja ladannut akut. Tänä kesänä koronasta johtuen, samaan ei ole mahdollisuutta. Ajatus tuntui jotenkin musertavalta.

On pitänyt tietoisesti ajatella toisin. Meillä on paljon mahdollisuuksia pienempiin irtiottoihin, ne pitää vain hyödyntää. Minkä lisäksi suurin etu on se, että työ itsessään on monipuolista ja vaihtelevaa. Välillä voi asukkaiden kanssa hoitaa puutarhaa ja välillä säilöä vaikka raparperia. Voidaan käydä metsässä kävelyllä ja nauttia kesästä. On vain asennoiduttava oikein ja iloittava siitä että töitä on! Ja erityisesti siitä, että työ on sellaista mitä on kiva tehdä.

Lisäksi meillä on suunnitteilla pieni kotaprojekti tonttimme metsäiseen päähän. Jos se vaikka toisi paikan tarvittaville mini irtiotoille?

Tässä uusin Vlogimme, olettehan muistaneet ottaa Youtuben seurantaan?

Puutarhan hoito toukokuussa – video

Puutarhan hoito toukokuussa on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sääolosuhteet ovat vaihdelleet shortsikeleistä lumisateeseen ja työt puutarhassa kylvöistä kunnostamiseen.

Puutarhan hoito toukokuussa

Toukokuu on hyötypuutarhassa kiireistä aikaa. Aikaiset lajikkeet pitää saada maahan ja myöhäisemmille lajikkeille penkit kunnostetaan istutusta vaille valmiiksi. Samalla kun on kauheasti tekemistä, ei missään vielä näy mitään ja melkein unohtaa, että loppukesästä näky on aivan kuin toisesta maailmasta. Tai itse asiassa jos tarkemmin katsoo, niin näkyyhän hyötypuutarhassakin merkkejä tulevasta satokaudesta. Monivuotiset kasvit tuottavat jo satoa. Köynöspinaatti, ruohosipuli, raparperi ja maa-artisokka voivat hyvin ja ovat innokkaan puutarhurin käytettävissä jo toukokuussa. Samoin nokkosta on päässyt syömään jo monta kertaa. Puutarhan hoito toukokuussa palkitsee myöhemmin, loppu kesästä – alku syksystä, kun satoa toden teolla alkaa tulemaan!

Kukkamaalla tapahtuu. Ihanat kirjopikarililjat, narsissit, scillat ja muut kevään aikaiset sipulikukat kukkivat, eivätkä näytä erityisesti harmistuvan sään vaihteluista. Nyt olisi hyvä hetki ripotella sipulikukille lannoitetta! Pionit, unikot ja monet muut puskevat kukkapenkistä valtavalla kasvuvoimalla. Pioneita en oikeastaan ole koskaan hoitanut muuten kuin kitkemällä ne voitolle vieressä kasvavista rikkaruohoista.

Puutarhan hoito toukokuussa – tee nämä

  • Lannoita kasvimaa kompostilla
  • Kylvä aikaiset lajikkeet ja suojaa ne harsolla. Esimerkiksi porkkana, palsternakka, tilli ja persilja on turvallista kylvää.
  • Rakenna kohopenkki kurpitsalle ja avomaankurkulle, peitä penkki katteella, esim olki.
  • Kasvihuone kaipaa vielä öisin ylimääräistä lämpöä tai kasvien peittelyä harsoilla. Tarkista kasvihuoneen yölämpötila!
  • Karaise esikasvatettujataimia ulkoiluttamalla niitä päivisin
  • Kitke marjapensaat esille ja lannoita ne esimerkiksi kompostimullalla
  • Ehdit vielä esikasvattaa esimerkiksi kurpitsaa, avomaankurkkua, salkopapua ja maissia.
  • Pinaatti ja salaatti kannattaa kylvää nyt, saat satoa nopeasti!
  • Huolla mansikkamaa. Leikkaa pois kuivat rönsyt ja kata penkki esimerkiksi oljella.
  • Hyödynnä monivuotisten kasvien satoa! Raparperi, lipstikka ja ruohosipuli tuottavat jo ensimmäisen sadon.
  • Maa-artisokkaa ja palsternakkaa voi syödä, mikäli sitä on edellisvuonna istuttanut.
  • Hyödynnä ruuaksi myös puutarhan rikkaruohoja kuten nokkosta.

Olemme kuvanneet puutarhaan ja omavaraisuuteen liittyvää videosarjaa, joka ei niinkään ole mikään opetusvideo, vaan enemmänkin päiväkirjamaista tekemistä. Tervetuloa seuraamaan touhujamme tilaamalla Youtube kanavamme!

Lisää puutarha aiheisia postauksia löydät täältä.