Tag: omena

Aito siiderin valmistus aloittaa Ku ite tekee podcast sarjan, joka on omistettu kaikille jotka tekee, vaikkei osaa. Olen jo pitkään halunnut kokeilla podcastin tekemistä, mutta olen ajatellut etten osaa. Tai ettei mulla ole sanottavaa oikein mistään, en osaa mitään riittävän hyvin. Kunnes se sitten valkeni, me tehdään podcast meidän elämästä. Tästä meidän omavaraisuus innostuksesta ja kiinnostuksesta oppia uusia taitoja. Ku ite tekee podcast ei tule perustumaan vankkaan osaamiseen vaan uteliaisuuteen. Halu oppia uusia asioita on meitä eteen päin ajava voima. Ja me toivotaankin, että kuuntelemalla Ku ite tekee podcastia moni muukin uskaltautuisi kokeilemaan, vaikkei osaisi.

Oman lähes 40-vuotisen kokemukseni perusteella uskalla sanoa, että elämässä kannattaa uskaltaa. Ei tarvitse olla osaavampi, parempi, hauskempi tai erinomaisempi kuin muut. On vain uskallettava. Kokeiltava ja annettava itselleen lupa oppia. Oli sitten kyse siiderin tai podcastin tekemisestä. Kummassakin voi kehittyä. Eikä koskaan ole liian myöhäistä kokeilla jotakin itselleen uutta. Meillä on suunnitteilla koko sarja itse tekemistä ja omavaraisuus meininkiä. Katsotaan mihin tämä meitä vielä viekään. Toivottavasti päästään kokeilemaan monia meille uusia taitoja. Mä haaveilen hapanjuurileivonnan ja perinteisempien säilömismenetelmien lisäksi kokeilevani ainakin kehräämistä, Tane taas suunnittelee mehiläisten hankintaa ja oluen panemista.

Aito siiderin valmistus on hyvä esimerkki tästä meidän periaatteesta. Tane kävi muutaman päivän kurssin ja sen jälkeen lähdettiin hommiin. Ja voin kertoa, tekeminen yllätti. Niin kuin aina. Itse tekeminen on kallista ja työlästä. Ja silti niin tyydyttävää.

Suomalainen aito siideri on nimensä mukaisesti täysin käsittelemätön, omenamehusta spontaanisti siideriksi käynyt tuote, eli lyhykäisyydessään aidossa siiderissä on kyse käyneestä omenamehusta. Me teimme siideriä pihassamme kasvavan villiomenapuun omenoista, jotka ovat pieniä ja happaman makuisia. Siideriprosessi itseäni yllätti se, että parasta siideriä tulisi useiden lajikkeiden yhdistelmästä, sellaisesta mehusta, jossa on optimaalinen yhdistelmä happamuutta, makeutta, sokeria ja makua. Vielä emme tiedä miltä oma ensimmäinen siiderisatsimme maistuu, sillä koko prosessi vie useamman kuukauden. Mutta siitä olen aivan varma, että kunhan maistamaan päästään, niin lupaan raportoida siitä teille lukijat!

Lue myös SIIDERIKOULU OSA 1: JOHDATUS SIIDERIN VALMISTUKSEEN

Siiderikoulu on tutkimusmatka siiderinvalmistuksen saloihin. Siiderin valmistuksesta täällä blogissa kertoo mieheni Tane, joka osallistuu HAMIn siiderikurssille Lepaan viinitilalla. Tane jakaa teille lukijoille oppinsa ja oivalluksensa siiderin valmistuksesta, meni syteen tai saveen. Omenoita, uteliasuutta ja intoa on enemmän kuin osamista. 

Siiderikoulu osa 1

Mikä saa henkilön joka ei juuri syö omenaa tai juo siidereitä osallistumaan siiderin valmistus kurssille?

No antakaas kun kerron. Tänä vuonna omenasato oli määrällisesti hyvä, mutta ötökät olivat vioittaneet isoa osaa sadosta. Mitä ihmettä sitten tehdä näillä kaikilla omenilla? Kuivattua omenaa on kaapissa jo 25l, mehua 60l, soseita pakkasessa, hilloja kaapissa ja vieläkin puissa on satoja kiloja omenaa.

Pienen googlailun tuloksena seuraava omena kokeilu voisi olla siideri. Ohjeita löytyi netistä reilusti, mutta välttääkseni ainakin osan aloittelijan virheistä, päätin ilmoittautua Aidon siiderin valmistus- koulutukseen. Kyseisen kurssin järjestää HAMI (Hämeen ammatti- instituutti) Lepaan viinitilalla, kouluttajana siideristi Jyrki Pylväs.

Kurssi alkoi aamukahvittelulla ja esittäytymiskierroksella, lisäkseni paikalla oli panimon pitäjiä, omenatilallisia ja muutama muu ihan vaan omaksi huvikseen uutta taitoa hankkiva henkilö. Alkuun kävimme nopealla kierroksella viinitilan tuotanto- ja varastotiloissa, mikä oli ihan kiva sillä muutoin ensimmäinen päivä oli teoriapainotteinen.

Luento-osuus alkoi omenan ja siiderin historialla. Jyrki kertoi siiderin matkasta joka kodissa tehdystä arkijuomasta marketeissa myytäväksi bulkkisidukaksi ja siitä taas nykyisin arvostetuksi artesaanituotteeksi. Kurssilla tehdään selkeä ero aidon siiderin ja ”siiderin” välillä. Muualla Euroopassa, erityisesti vanhoilla perinteisillä siiderialueilla, Brittein saaret, Ranskan ja Espanjan pohjoisosat, tämä ero on aina ollut olemassa. Suomessa siiderikulttuuri on verrattain nuorta joten tietämyksen lisäämiseksi on vielä reilusti työtä tehtäväksi. Itselleni tuli uutena tietona että myös, olutmaana pidetyssä, Saksassa on myös vanhaa siiderikulttuuria, joka itseasiassa, lopputuotetta ajatellen, on melko lähellä Suomalaista aitoa siideriä. Tähän toki syynä lienee osittain se että en ihan hirveästi ole aiemmin perehtynyt siidereihin sekä se että Saksan siidereitä kutsutaan omenaviineiksi, apfelwein.

Aito siideri

Aito siideri on omenamehusta tehtyä siideriä johon ei lisätä vettä ja siiderin kemiallinen käsittely sisältää vain tuoteturvallisuuden kannalta välttämättömät toimenpiteet. Bulkkisidukkaan valmistetaan pääsääntöisesti mehutiivisteestä käytetystä perusviinistä joka sitten laimennetaan vedellä, maustetaan ja värjätään halutunlaiseksi juomaksi.

Siiderin valmistusprosessi käytiin läpi melko nopeasti ja yleisellä tasolla, sillä siihen on vielä tarkoitus perehtyä tarkemmin, käytännön kautta, seuraavilla opintojaksoilla. Koska kurssi on suunnattu laajalle osallistujaryhmälle ja moni tähtää ammattimaiseen valmistukseen, oli mielenkiintoista kuulla valmistuksesta tuhansien litrojen tankeissa jossa hiivaa menee kilotolkulla, kun oma ajatus on puuhastella joitakin kymmeniä litroja keittiössään.

Kurssipäivän kruunasi iltapäivän omena- ja siideritasting jossa alkuun maisteltiin eri omenalajikkeita ja keskusteltiin niiden soveltuvuudesta siiderin valmistukseen. Tässä kohtaa oma visio siitä että laitetaan kaikki pihan omenat vaan mehuksi ja tehdään siitä siideri, koki pienen takaiskun. Näin toimien juomasta tulisi suurella todennäköisyydellä jotain sellaista, jonka juominen olisi kaukana nautiskelusta. Syömäomenista ei tule hyvää siideriä ja siideriomenat eivät oikein sovellu syötäviksi, mutta ei hätää pihan koristeomenat, joita olen syöttänyt peuroille saattaisivat soveltua hapokkuutensa ansiosta mainiosti siiderin valmistukseen.

Lopuksi maisteltiin erilaisia aitoja siidereitä, kotimaisia yhdenlajikkeen ns. testiversioita sekä ihan kaupoista löytyviä isojen valmistajien tuotteita, suomalaisia ja ulkolaisia. Kotimaisissa juomissa kaikissa oli selkeästi havaittavissa suomalaisen omenan maku. Jokaisella siiderialueella on omia tapoja ja perinteitä, kuinka tehdään aito siideri, tastingissa ammattilaisen johdolla saa kivasti kiinni siitä kuinka nämä vaikuttavat tuotteen makuun ja siihen kuinka erilaisia juomia saadaan aikaiseksi samasta raaka-aineesta.

Lisää juttua siideristä tulossa tänne blogiin, kannattaa myös laittaa Tanen instagram stoorit seurantaan.

Jos sulla on paljon omenaa, niin kokeile myös omena reseptejä.