Olen asunut Kirkkonummella yli 30 vuotta. Elämä on välillä vienyt Espooseen, Kuopioon ja nuorena ulkomaillekin, mutta aina olen palannut juurilleni. Olen saanut kokea monenlaista asumista Kirkkonummella: idyllistä maalaiselämää Långvikissa, merituulia Tanskarlassa, pikkulapsiarjen Gesterbyssä ja nyt leppoisaa kerrostaloelämää Masalassa, hyvien yhteyksien keskellä.
Kirkkonummella on perinteisesti panostettu pientaloihin, mikä sopii luonnonläheiseen ympäristöön. Itse olen nykyään valinnut kerrostalon ekologisista syistä ja toivon, että myös meillä alettaisiin arvostaa laajemmin erilaisia asumisen muotoja. Kaikkien ei tarvitse unelmoida paritalosta kaukana palveluista, vaan osa kaipaa elämältä helppoutta, kävelymatkan päässä olevia palveluita ja hyviä julkisia liikenne yhteyksiä.
Masalassa on monia lähiön hyviä puolia. Täällä on eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita ja monipuolinen asuntokanta: vanhoja, viihtyisiä omakotitaloja, vehreitä rivitaloalueita ja eri-ikäisiä kerrostaloja. Peruspalvelut löytyvät läheltä – terveyskeskus, kaupat, liikuntapaikat, julkinen liikenne ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet.
Masalan paras puoli on kuitenkin luonto. Metsän rauhaan ja järven rannalle pääsee kävellen tai pyörällä – siksi viheralueiden suojelu ja luontoarvojen huomioiminen päätöksenteossa on elintärkeää.
Toivon, että tulevaisuuden Masalassa säilyy oma terveyskeskus, kevyenliikenteen väyliä lisätään, ei-kaupallisia yhteisöllisiä tiloja rakennetaan, perheille sopivia suurempia kerrostaloasuntoja kaavoitetaan ja viherverkostoa kehitetään. Joukkoliikennettäkin on syytä parantaa – sujuvia yhteyksiä erityisesti Espooseen ja Helsinkiin tarvitaan lisää.
Erityisen iloinen olen siitä, että uuden Nissnikutalon rakentaminen vihdoin alkaa. Uutta yläkoulua on odotettu jo vuodesta 2009, jolloin esikoiseni aloitti koulunsa. Hitaasti, mutta varmasti Masala kehittyy.
Ja jos kesäksi saataisiin jätskikiska Masalan torille, niin mitäpä muuta enää omalta lähiöltä kaipaisi?
