Tasa-arvo alkaa arjesta! Meille monelle on itsestään selvää, että voimme vaikuttaa siihen missä asumme, mitä syömme ja millaisiin vaatteisiin pukeudumme. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla tämä ei aina mahdollistu samalla tavalla. Minulle on tärkeää tehdä töitä sen eteen, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan elämänsä liittyviin päätöksiin.
Olen työskennellyt kehitysvammaisten parissa yli 20 vuotta, aina henkilökohtaisen avustajan roolista ammatillisen perhekodin johtajaan. Olen myös toiminut vuosia perhehoitaja ja jakanut perheeni kanssa arkea kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Kehitysvammaisilla on erityinen paikka sydämessäni.
Tavoitteeni on varmistaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kaikilla on mahdollisuus elää hyvää, tasa-arvoista ja yhteisöllistä elämää, huolimatta tuentarpeista. Vammaisilla henkilöillä on oltava oikeus osallistua palveluidensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on yhdenvertaisuustyön ytimessä. Koronapandemian aikana nähtiin, kuinka helposti perusoikeudet ovat uhattuna. Yhdenvertaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan sitä tulee puolustaa aktiivisesti.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua oman elämänsä merkittäviin päätöksiin. Ilman palveluita monen osallisuus jää toteutumatta. Tarvitaan puhetulkkipalveluita, henkilökohtaista apua ja tuettua päätöksentekoa, joiden avulla kehitysvammaiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa ja elämäänsä. Palveluiden toteutuminen vaatii niiden resurssointia, työntekijöiden kouluttamista ja työntekijöiden työhyvinvointiin panostamista.
Vammaisten arkea tukevat palvelut, kuten asuminen, eivät saa olla säästökohteita. Asumispalvelu on perusoikeus ja sen tulee aina perustua asukkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Vammaisten asumisratkaisuiden tulee tukea itsenäistä elämää ja ihmisellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan kotiinsa.
Koulujen on tarjottava kaikille mahdollisuus oppia ja kasvaa omalla tavallaan. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ansaitsevat saman mahdollisuuden koulutukseen, kuin muutkin. Tukea on tarjottava koko koulupolun ajan. Kaikilla ihmisillä, vammaan katsomatta, on oikeus myös mielekkääseen vapaa-aikaan. Osallistuminen omien mielenkiinnonkohteiden mukaisiin harrastuksiin ja toimintaan vahvistaa osallisuutta, luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa erilaisia tapoja kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa. Järjestöjen rooli vammaisten ihmisten elämässä on merkittävä.
Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on suunniteltava niin, että ne ovat kaikkien saatavilla ja esteettömiä. Erityisesti on tärkeää huolehtia siitä, että vammaisilla henkilöillä on pääsy tarvittaviin palveluihin myös silloin, kun he tarvitsevat muita kuin vammaispalveluita, kuten mielenterveys-, päihde- tai kuntoutuspalveluita tai heillä on päällekkäisiä asiakkuuksia esimerkiksi lastensuojelun kanssa. Vammaiset eivät saa jäädä väliinputoajiksi palveluiden välille.
Tasa-arvo ei vaadi pelkästään suuria rakenteellisia muutoksia, vaan arjen tekoja, joissa huomioidaan osallisuus, itsemääräämisoikeus ja esteettömyys. Meidän on rakennettava yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat kokea itsensä osaksi yhteisöä ja saada äänensä kuuluviin.
Kannattaa ottaa seurantaan sosiaalisen median kanavani Instagram ja Facebook.
TASA-ARVO PITÄÄ OLLA KEHITYSVAMMAISILLA SEKÄ MUILLA VAMMAISILLA
Olet oikeassa, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pitää koskea kaikkia ihmisiä.