Kävin kesällä pitämässä pienen työpajan aiheena Urbaani omavaraisuus. Saimme työpajasta tänään palautteen, ja oli ilo lukea, että olimme innostaneet monia.
Muutamassa palautteessa kuitenkin kritisoitiin työpajan nimeämistä, urbaani omavaraisuus oli huono nimivalinta, koska kerrostalo yksiössä asuva ei ollut saanut omasta mielestään mitään vinkkejä omavaraisuuden lisäämiseen. Harmillista.
Mietimme otsikon asettelua pitkään, koska halusimme pitää omavaraisuus aiheen helposti lähestyttävänä ja esitellä mahdollisuuksia, joita myös taajamassa asuva ihminen voisi hyödyntää. Aiheena omavaraisuus on tunteita herättävä. Osa pettyy kun kuulee, ettemme tuota itse sähköä, emmekä viljele viljaa, osan mielestä kaksi kasvihuonetta ja puolen hehtaarin puutarha on extremeä. Helsinkiläisten mielestä Kirkkonummella omakotitalossa asuva on umpimaalainen, mutta oikeasti maalaisten mielestä vain kaupunkilainen vehreässä ympäristössä. Jälkiviisaana nimeämistä olisi voinut harkita paremminkin, mutta tässä muutama fakta heille, joita urbaani omavaraisuus yksiössä kiinnostelee.
- Vähennä kulutusta. Ainut tapa lisätä omavaraisuutta on vähentää kulutusta. Tylsää mutta totta. Lue lisää täältä.
- Korjaa ja uudelleen käytä rikki menneet asiat. Niin vaatteet kuin muutkin käyttöesineet.
- Omavaraisuuden lisääminen on työlästä. Jos asut yksiössä ilman parveketta se on vielä työläämpää. Käy sienessä, marjassa, hanki viljelypalsta, selvitä minne voisit viedä mehiläispesän. Hyödynnä villivihanneksia. Kasvata ituja.
- Opettele taitoja ja tee itse. Opettele valmistamaan saippuaa, panemaan olutta, leipomaan ja säilömään. Hyödynnä kansalaisopistojen ja muiden tahojen kurssit. Opettelu on moninpaikoin hidasta ja välillä tuskaista, mutta niin on omavaraisuuskin.
Kerrostaloasujan omavaraisuus vaatii todellista viitseliäisyyttä. Kaupungilta voi hakea viljelypalstaa, rivitalossa voi pitää kesäkanoja, kerrostalon katolle voi saada mehiläisiä. Mikään ei ole kovin helppoa, mutta valitettava tosiasia on, ettei omavaraisuuden lisääminen alkuun ole kovin helppoa. Tai siinä sivussa tapahtuvaa. Moni asia kyllä rupeaa rullaamaan omalla painollaan, kunhan siihen on perehtynyt, rutiinit löytyneet ja osaamista syntynyt. Mutta mitään helppoa, tosta noin vaan syntyvää omavaraisuutta ei ole olemassakaan.
Mitä vinkkejä sulla olisi antaa ihmiselle, joka haluaisi lisätä omavaraisuutta urbaanissa ympäristössä?
Joo-o, urbaanius on niin häilyvä käsite tässä kuntaliitoksien luvatussa maassa. Mekin asutaan kaupungissa nykyään. Ihan keskellä maaseutua!
Totta toi omavaraisuudesta käsite. Sen takia minäkin kutsun meidän touhua omavaraisteluksi. Vaikka aikas lailla ruuan suhteen ollaan suurin osa vuodesta omillamme. Jotenkin tuntuu, ettet saa sanoa olevasi omavarainen, jos et sitä ihan täysin ole.