Tuntuu, etten ole pariin päivään aikaan saanut aikaiseksi oikein mitään. Olen pyöritellyt to do -listoja ja katsonut tyttäreni kanssa NetFlixistä Anna, A lopussa sarjaa ja areenasta Elossa sarjaa. Ja vähän hermoillut. Olen yrittänyt kirjoittaa vanhemmilleni muistiin kaikki lasten harrastuskuskaamiset, koulutaksien puhelinnumerot ongelmatilanteita varten ja eläinten ruokintaohjeet. Olen käynyt kaksi kertaa kaupassa ja molemmilla kerroilla unohtanut ostaa lisää kanien heinää.
Olen lisännyt puhelimeni maailman kello osioon Osakan ja säähän Kioton. Ja ostanut uuden repun läppäriä ja kameran kuskaamista ajatellen. Olen piirtänyt Kioton karttaan pallukoita niihin paikkoihin jossa sijaitsee hotellimme, minne ravintolaan olen tehnyt pöytävarauksen ja missä matkaoppaan mukaan on Kioton kaunein katu. Olen ladannut kameran akut, hankkinut toisen muistikortin. Olen hermostuneesti pyörinyt ympyrää näyttäen kiireiseltä, mutta kykenemättä tekemään mitään. Olen suunnitellut pakkaavani hammasharjan, silittäväni lähtövaatteet ja siivoavani.
Mitä enemmän on tekemistä, sen vähemmän saan aikaiseksi.
Onneksi lento ei odota.
