Kantarellikeitto on yksi sienikauden suosikeistani. Olen intohimoinen sienestäjä ja kantarellikeitto valmistuu nopeasti vastapoimituista sienistä. Välillä mukaan lorahtaa kunnon tujaus valkoviiniä, välillä kantarellikeitto valmistuu kokonaan ilman viiniä. Kumpikin maistuu!
Sienestäminen on yksi syksyn kohokohdista. Leppoisa kävely yhdistettynä löytämisen riemuun on vähän kuin pelaisi Pokemon Gota, mutta saalis on syötävää. Ihan totta, sienten kerääminen kutkuttaa jotain alkukantaista metsästäjä-keräilijä puolta ja se on jollakin mystisellä tavalla hyvin antoisaa, ruokkia perheensä omilla pikku kätösillä kerätyillä sienillä. Tänä vuonna on vielä erityisen hyvä sieni vuosi, jotenkin aloittelevampikin sienestäjä onnistuu varmasti.
Sienestyksen ABC
Jos sienestäminen on uutta, kannattaa keskittyä aluksi vain muutamaan sieneen, jotka opettelee tunnistamaan unissaankin. Itse kerään mustiatorvisieniä, kantarelleja ja suppilovahveroita. Ja hiuksia ruvetaan halkomaan, niin suppilovahveron sekoittaa hyvin helposti kosteikkovahveroon, joka on yhtä maukas ja turvallinen vaihtoehto kuin suppiskin. Kannattaa ladata puhelimeen vaikka jokin sieniappsi, jonka avulla löytämänsä sienen voi helposti tarkistaa. Tai totta puhuen. Vanha kunnon sienikirja on voittamaton. Ei lopu akku!
Itse tykkään kerätä sienet koriin, jolloin ne eivät muusaannu yhtä helposti kuin jos sienet keräisi kassiin.
Ylhäällä vasemmalla näkyy suppilovahveroita ja oikealla puolella syömäkelvoton rustonupikka. Suppilovahvero on muuten helppo tunnistaa, mutta läpikuultava rustonupikka saattaa joskus hämäävästi muistuttaa suppilovahveroa. Suppilovahverot voi säilöä helposti kuivaamalla. Katso myös ohje suppilovahvero hillokkeeseen. Suppilovahverokeitto on klassinen sieniruoka.
Toinen hyvä ruoka sieni on mustatorvisieni. Se on helppo tunnistaa, nimensä mukaisesta torvimaisesta ulkonäöstä. Nuori mustatorvisieni on reunoilta sisäänpäin kääntynyt, kuten oikeassa kuvassa, mutta reunat kääntyvät kasvaessaan ulospäin, kuten vasemman puoleisessa kuvassa. Mustan torvisienen maku vain voimistuu kuivatettaessa, joten se soveltuu erinomaisesti mm. sienirisottoon. Käytän kuivattuja mustia torvisieniä myös lihapatojen mausteena, mm. kukkoa viinissä saa sienistä hyvän vivahteen.
Kantarelli on hyvä ja helppo käyttöinen ruokasieni. Se on suhteellisen helppo kerätä, sillä värinsä vuoksi se sattuu silmään melko helposti. Kantarelli soveltuu moneen, esimerkiksi keittoihin tai vaikka sienipiirakkaan. Kantarelleista tulee myös hyvä pikkelssi.
Kantarellikeitto
2 l tuoreita kanttarelleja
nokare voita
2 salottisipulia
1 valkosipulin kynsi murskattuna
8 dl kasvislientä
1 dl valkoviiniä
1 pkt koskenlaskija sulatejuustoa
2 dl kermaa
tuoretta timjamia
mustapippuria ja suolaa myllystä
(pekonia muruksi paistettuna halutessasi)
Putsaa ja pilko sienet, silppua sipuli ja murskaa valkosipuli. Paista sieniä pannulla kunnes neste on haihtunut. Lisää nokare voita, muutaman timjamin oksa ja sipulit. Kuullota sipuleita sienien kanssa hetki ja lisää joukoon valkoviini ja kasvisliemi.
Keitä keittoa parikymmentä minuuttia hiljalleen. Nouki timjamin oksat pois. Pilko sulatejuusto kuutioiksi ja lisää se kerman kanssa keiton sekaan. Hienonna keittoa sauvasekoittimella, jos haluat samettisen keiton soseuta kauemmin, jos haluat vähemmän samettista, surauta vain muutaman kerran. Anna keiton vielä kiehahtaa. Lisää hienonnettu timjami. Mausta mustapippurilla ja suolalla.
Koristele pekonimurulla ja tuoreella timjamilla.
Toivottavasti näistä sieniresepteistä ja vinkeistä on iloa sinulle!
Voi että, kun meillä joku muukin söisi kantarellikeittoa kuin vain minä. Itselleen kun ei vaan viitsi tehdä. ( vähän sama kuin kaalilaatikon, kaalikääryleiden jne., jne. kanssa ) Tuo keitto maistuisi nimittäin, nyt!
Meillä onneksi sienet uppoavat koko perheeseen, mutta kesäkurpitsa, se pitää piilottaa niin ettei jälkikasvu tajua syövänsä sitä.