Puutarhan syksy on monella tapaa ihanaa aikaa. Vaikka me emme mitään varsinaisia viherpeukaloita ole, tuottaa puutarhamme pientä satoa kaikkien iloksi. Tomaattia, kesäkurpitsaa, kurkkua, chiliä, herukoita ja omenoita tulee omiin tarpeisiin ja vähän ylikin. Erityisen mukavaa on napsia kirsikkatomaatteja suoraan suuhun kasvihuoneesta tai hakea yrttejä omasta pikkuisesta ryytimaasta.
Meillä vihannesten viljely on hyvin matalan kynnyksen toimintaa. Osa istutetuista taimista elää ja voi hyvin, osa ei menesty näin huolimattomalla kasvatuksella. Mutta meillä ei jäädä suremaan kuihtuneita salaatteja tai liian tiheään kylvettyjä papuja. Pääasia, että jotain tulee ja kaikki saavat osallistua. Istuttamiseen ja sadonkorjuuseen. Omasta sadosta ei riitä juurikaan säilöntään, ainoastaan mehuja ja hilloa tulee tehtyä.
Oman kokemukseni mukaan pelkästään puutarhassa oleilu tai pieni puuhastelu on monella tapaa hyödyllistä. Se rentouttaa ja vähentää stressiä, liikuntaa tulee kuin itsestään ja jos samalla ruoka pöytäänkin eksyy jotakin, niin hienoa. Niin kutsuttu win-win tilanne. Oikeastaan stressittömyys ja hyvä olo liittyy meillä kaikkeen puutarhan hoitoon. Sen takia kaikki on vähän vinksin vonksin, kesken ja työn alla. Puutarha elää vuoden aikojen mukaan ja me siinä mukana. Teemme silloin kun intoa riittää, juuri niin paljon tai vähän kun haluamme ja muun ajan vain nautiskelemme aikaan saannoksistamme. Haaveeni onkin sellainen ihanasti rönsyilevä, vallaton, yllätyksellinen puutarha, joka tuoksuu, näyttää ja tuntuu kotoisalta.
Toisaalta on pakko myöntää, että olen hieman pettynyt siihen, että loppu kesästä meillä kukkii vain muutama kukka. Olin istuttanut enemmänkin liljoja, mutta puutarhamme suurimmat tuholaiset, peurat, ovat syöneet kaikki yhtä lukuun ottamatta. Tänä kesänä istutin muutamia syysleimuja kukkapenkkiin ja toivon niiden maistuvan pahalta. Olen melko turhautunut peurojen röyhkeydestä. Ne syövät jopa aivan talon viereen istutetut kukat. Mansikka ja yrttimaa on aidattu, mutta jos portin jättää hitusenkin auki, tunkee joku peura siitä sisään ja vetelee naamaansa koko mansikkamaan. Kokemusta on.
Onko teillä kokemuksia peuroista ja puutarhasta? Mitkä loppukesän kukkijat säästyvät peuroilta?
PS. Ehdit vielä osallistua unta parantavien Melissa Dream -tuotteiden arvontaan.