Art journaling on eräänlainen visuaalinen päiväkirja, jonka tekemiseen ei juuri ole sääntöjä olemassa. Olen itse tehnyt art journalia säännöllisen epäsäännöllisesti muutamia vuosia. Se on työskentely tapa johon palaan silloin kun olen tosi luovalla tuulella, mutta toisaalta myös silloin kun luovuus tuntuu olevan hukassa. En juuri ole art journaliani esitellyt täällä blogissa, sillä minulle se on paikka, jossa kaikki kokeilu, epäonnistuminen ja rumuus on sallittua. Art journaling ei ole tulostavoitteellista eikä omissa sivuissani ole välttämättä mitään järkeä. Sivut syntyvät sattumalta, jonkin sisäisen palon ajamana.
Olin haudannut art journaling kirjani askartelukaappini kätköihin, mutta Askartelupirtillä osallistuin Anu-Riikan pitämään kurssiin. Valitsin kurssin, sillä olen viima aikoina kokenut, että tekemiseni on jollakin tavalla ollut lukossa. Tai ainakaan luovuus ei ole virrannut täysin vapaasti, tekemisen flow ei ole meinannut löytyä.
Koska art journaling on jokaisen henkilökohtainen, eikä oikeita tapoja ole olemassakaan, on mielenkiintoista osallistua kurssille jonka aiheena on art journaling. Olen itsekkin pitänyt art journaling kursseja, eikä niissä oikeastaan voi opettaa kuin sitä, miten itse tekee ja painottaa kurssilaisille, ettei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa. On vain tapoja. Ja jokaisen pitäisi itse tekemällä ja kokeilemalla löytää omansa.
Anu-Riikan kurssi on rentouttava ja hauska. Opin uutta ja innostuin. Eli kaikkea sitä, mitä odottaa kun ilmoittautuu kurssille. Lintu aukeama on tehty kurssilla ja sen alla oleva koira taas kurssin jälkeen. Parasta kurssilla oli se, että siellä tartuttiin kynään ja piirrettiin. Lintu on leimasinkuva, mutta koira on lähtöisin ihan omasta kynästä. Piirrän vaikka en osaa.
Kurssista ja koko Askartelupirtistä jäi sellainen inspis päälle, että oksat pois. On ollut ihanaa tehdä. Lopputuloksesta viis.
Oletteko te innostuneet art journalingista?
Ihanat sivut! Mä tykkään kans art journalista, koska siinä voi antaa mennä vaan. Kaikki ei onnistu, mutta se onkin hyväksyttävä. Rontouttavaa touhua! 🙂
Kiitos! Nyt kun olen saanut jumit auki, niin sivuja on syntynyt hirveällä vauhdilla! Melkein yksi päivässä.
Oho, aikas mielenkiintoista; en ole ikinä kuullutkaan.
Entäs kun ei ole minkäänlaisia (korostan siis: minkäänlaisia) art-taitoja entuudestaan? Tikku-ukkojenkin vääntäminen on vaikeaa. Voiko art journalia harjoittaa hiukan niin kuin värittämismenetelmällä: tyyliin “laitetaan tänään tallaista väriä, kun tunne on sellainen”.
No täähän on just parasta siihen ettei oo mitään taitoja! Art Journalingia voi tehdä ihan miltä tuntuu. Vaikka maalata vaan värejä tai sanoja. Kun nimen omaan ei ole oikeaa ja väärää. Art journaling voi olla myös sellainen paikka jossa voi tutustua siihen omaan luovaan puolensa ja kokeilla mitä tapahtuu jos nyt tartun tähän kynään tai pensseliin ja annan käsien viedä. Paras flow tulee just siitä, että kädet tekee ja lopuksi vasta katsoo, että mitä tuli.
Kiitos Minna tästä postauksesta. Ihanaa, että innostuit. <3 ja inspiraatio löytyi. Linkintin tämän ja AskarteluPirtti postauksesi omaan blogiini, ei kai haittaa? Lähinnä muistoksi itselleni. 🙂 Ihanaa kevättä
Hei, ei tietenkään haittaa! Ihanaa kevättä myös sulle.