Diagnoosi: neuloosi
Olen aina katsellut vähän paheksuvan ihaillen niitä naisia, jotka ihan coolisti kaivavat puikot esiin milloin missäkin epäsopivassa tilanteessa. Koulussa, julkisessa liikenteessä, kahvilassa ja jopa kokousympäristössä. Olen ollut ihan huuli pyöreänä ihmetyksestä. Ensin hieman kyräillen ja alta kulmieni paheksuen, sitten vähän kateellisesti ihaillen ja lopuksi silleen et miksen mäkin?
Välillä kimurantti suhteeni neulomiseen on vaipunut suloiseen unholaan, mutta toisinaan se nostaa päätään hyvinkin topakasti. Kuten silloin kun mieheni löysi ihan sattumalta pienen pussukan, josta löytyi yksi valmis ja yksi puoliväliin asti kudottu sukka. Siinä oli selvästi jo kaappineuloosin oireita. Salasukka.
Pyörittelin keskeneräistä neuletta hetken käsissäni ja päätin neuloa sen loppuun. Ihan tosta noin vaan. Täysin coolisti. Jouduin tietysti googlettamaan että mikä on ylivetokavennus ja kiilakavennus ja kiertäen oikein. Luojalle kiitos youtubesta!
Mutta sitten yht äkkiä mulla oli sukat. Ihan itse tekemäni sukat. Pidin niitä jalassa viikon putkeen ja säteilin ylpeyttä. Kerroin kaikille tapaamilleni ihmisille ihan muina miehinä, sivulauseessa, että olin kutonut sukat. Ihan itse. Sitten mieheni alkoi vihjailemaan jotain villan tuuletuksesta.
Eipä aikaakaan kun lapset halusivat moiset komeudet itselleen. Ja olihan sitä lankaakin tietysti jäänyt yli. Joten tuumasta toimeen. Ensimmäisen parin kohdalla youtube oli vielä ahkerassa käytössä. Tein oivalluksia. Toinen pari syntyi jo osittain ulkomuistista, youtuben sijaan riitti ohje. Kävin lanka ostoksilla. Kolmas pari syntyi coolisti telkkaria katsotessa. Harkitsin jopa puikkojen ottamista mukaan lentokoneeseen. Prisman bambupuikko valikoiman heikkous kuitenkin torppasi ideani ja tyydyin jättämään sukkapuikkoni kotiin. Nyt puikoilla on vanhimman lapsen sukat ja olen jo aika haka. En tarvitse ohjeita, kantapää näyttää aika prolta, vaikka itse sanonkin. Neuloosi on iskenyt siinä määrin, että pohdin jo kuumeissani, että pitäisikö kokeilla neuloa jotakin muuta kuin sukkia?
Olen aivan villiintynyt tästä uudesta taidostani ja siitä, että lapseni tassuttelevat sukilla, jotka äiti on kutonut! Ihanan hyödyllistä! Olemme pian omavaraisia sukkien suhteen.
Jos sä olet yhtä vasta-alkaja, niin täällä on hyvät ohjeet kuvien kanssa. Suosittelen myös youtubea.
Oletko sinä innokas neuloja? Mitä suosittelisit tälläiselle aloittelevalle neulojalle seuraavaksi projektiksi? Linkkaa parhaat vinkkisi alle.
Oih, täällä on toinen keski-ikäinen sukkamuija ja täydellisesti neuloosiin hurahtanut. Jopa niin, että viime viikon lauantai oli yksi talven superpäivistä, kun kotipaikkakunnallani järjestettiin #taskuneuloosi-tapahtuma: neulomista ja somettamista yhdessä. Uuh <3.
Olen ollut tupelo aina käsitöiden tekemisessä, mutta minua korpesi ajatus, että entä kun joskus ei olekaan enää ketään, joka pitää minut villasukissa. Minun on pakko oppia tekemään niitä itse itselleni. Opettelin kirjaimellisesti kantapään kautta – ja jee, nyt se sujuu.
Tiesitkös, että neulominen edesauttaa tutkitusti keskittymistä ja tekee hyvää pääkopalle. Aiheesta on lukuisia suomalaisiakin tutkimuksia ja käsitöiden hyvää tekevien vaikutusten puolesta puhuu erityisesti professori Minna Huotilainen. Kannattaa googlata ja lukea.
Ei muuta kuin jatketaan neulomista.
PS. Vinkkejä ei ole jakaa, sillä tämä rouva ei osaa mitään muuta kuin sukkia ja pipoja, ja no, tyydyn osaani. Tämä on kohtaloni ja se riittää ;).
Minua myös motivoi ajatus siitä, että kuusihenkiselle perheelle jos ostat villasukat niin ei ole ihan ilmaista. Meillä kun ei ole enää ketään joka neuloisi. Käsitöiden tekemisen terapeuttisesta puolesta olen lukenutkin ja sama pätee mielestäni kaikkeen käsillä tekemiseen. Oli kyse sitten askartelusta, neulomisesta tai vaikka ruuanlaitosta. Tosi hienoa, että asiaa on ruvettu lähivuosina tutkimaan enemmän!
Pipot, lapaset ja huivit? Ootko poikennu: http://www.ullaneule.net/0315/index.html
Löytyy suomenkielistä ohjetta vaikka mihin ja ohjeistusta. Myös. Ravelry on aika aarreaitta 😉
Tekemisen iloa!
Kiitos vinkistä, täytyy käydä tutkimassa. Juuri sain taas yhden parin sukkia valmiiksi!