Moni ei varmaan tiedäkään, että olen puutarhurin tytär. Isälläni oli -90 luvun lopussa pieni puutarha, jossa luomuviljeltiin kaalia, porkkanaa, perunaa ja viinimarjoja. Pääsääntöisesti kaikki tehtiin käsin, ainostastaan maan muokkaamisessa oli apuna iki vanha Massikka. Olen itsekin ollut kitkemässä, pussittamassa ja korjaamassa satoa. Ihan niin kuin jokainen tuottajan jälkeläinen. Sittemmin perheeni on perustanut kehitysvammaisten perhekodin ja viljelyä harrastetaan enää vain omiin tarpeisiin ja puutarhatyön terapeuttisen merkityksen vuoksi. No juu, se vaietusta historiastani.
Pääsin mukaan Blogiringin ja Hyvää Suomesta -merkin yhteistyöhön, jonka tiimoilta jäin miettimään laajemmaltikin sitä, kuinka paljon omassa keittiössäni käytetään kotimaisia tuotteita. Tai mitä ylipäätään tiedän kotimaisesta ruuasta. Nyt on pakko sanoa, että luulin tietäväni kotimaisesta ruuasta paljonkin. Omakohtaista kokemusta on puutarhan lisäksi syntynyt siitä, että olen vieraillut tiloilla, joilla tuotetaan lehmän- tai vuohenmaitoa tai kasvatetaan sonneja tai lampaita. Lisäksi olen käynyt muutamalla eri teurastamolla, sillä meillä on kasvatettu lampaita. Olen aina kokenut tärkeäksi tietää mistä syömäni ruoka tulee. Perustarvikkeet keittiöön ostamme aina silloin kotimaisena ja mielellään luomuna, kun se on mahdollista.
Sitten tein Suomiruokaguru -testin. Ja jäin koukkuun. Miehenikin jäi koukkuun, jopa siinä määrin, että kun hän vastasi erääseen kysymykseen väärin (kuvitelkaa sitä pettymyksen määrää, vähän kuin miesflunssa), lähetti hän reklamaatiota visan järjestäjälle (miehet!). Hyvää Suomesta -merkiltä ystävällisesti vastattiin tähän mieheni pettyneeseen kirjelmään erittäin hyvin perustellen ja asiaa valaisten, vaikka kyseessä oli se, että mieheni oli lukenut kysymyksen väärin. Kiitos vaan hyvästä asiakaspalvelusta ja siitä, että yksittäisen ihmettelijän viesteihin vastataan! Joten teitä on nyt varoitettu, peli on haastava ja koukuttava, jopa kaikille teille, jotka luulitte tietävänne paljonkin.
Nykypäivän haaste on merkinnöissä. Monesti teemme ostopäätöksemme mielikuvien perusteella. Selkeät merkinnät, kuten hyvää Suomesta -merkki, helpottavat kuluttajan ostopäätöksen tekemistä. Mietitkö miksi kotimaisuudella on merkitystä? Mielestäni näinä aikoina on tärkeää vetää kotiin päin. Ihan kirjaimellisesti. Ostamalla kotimaisia tuotteita voi omalta osaltaan vaikuttaa positiivisesti talouden kasvuun ja työllisyyteen. Kiinnoistuitko? Lue täältä lisää.
Ruuassa minulle tärkeitä arvoja ovat, kotimaisuus, eettisyys ja ekologisuus. Suoria yhtäläisyysmerkkejä näiden asioiden välille ei voi vetää, kuten tiedostava kuluttaja jo tietää. Uskon kuitenkin (ehkä naivisti) että maailmaa muutetaan yksilötasolta. Jokainen ostopäätös merkitsee. Pyrkimys tiedostavampaan kuluttamiseen ja tuotteiden alkuperän selvittämiseen ovat pieniä asioita, joita jokainen voi tehdä. Ja maailma pelastuu!
Millä perusteella sinä valitset kaupassa? Ostatko luomua, kotimaista, halpaa, reilua kauppaa, laatua vai ihan vaan pakkauksen perusteella, mikä silmää miellyttää? Ja miksi?
Yhteistyössä Blogirinki media ja Hyvää Suomesta -merkki
Meillä viljellään omakotitalon puutarhassa perunoita, porkkanoita, sipuleita, salaatteja ja yrttejä. Kasvihuoneessa kasvavat tomaatit ja kurkut. Mansikoita, vadelmia, karviaisia ja herukoita saadaan myös omasta pihasta. Mustikoita ja puolukoita poimitaan lähimetsästä. Kaikkia syödään suoraan maasta ja pensaista niin paljon kuin jaksetaan ja loput säilön tavalla tai toisella talven varalle.
Vuoden ajan Raumalla on toiminut REKO lähiruokarinki, jonka uskollinen asiakas olen. Ostan luomua, jos sitä on tarjolla, mutta luomua tärkeämpänä pidän sitä että ruoka on lähellä tuotettua ilman turhia kuljetuksia. Oman pihan ja rekon jälkeen ei niin kovin paljon kahden hengen talouteen kaupasta ostettavaa jääkkään. Katson tuoteselosteet tarkkaan ja kotimaista suosin aina kun se on mahdollista. Pakkauksen perusteella en osta mitään, minuun tehoaa vain sisältö 🙂 Puhtaat lähellä tuotetut raaka-aineet, joista itse valmistetaan ruokaa, ovat meillä tärkeitä.
Jes, mikä mahtava yhteistyön kohde! Näitä lisää blogimaailmaan! 🙂 Ostan yleensä mahdollisimman lähellä tuotettua ja mieluusti REKO-ringistä suoraan tuottajalta, kuten Arjakin kirjoittaa yllä. On mahtavaa tietää, mistä se ruoka oikein tulee. Maistuukin paljon paremmalta. 🙂
Lähiruokarinki kuulostaa tosi kivalta toiminnalta! Me olemme kesäisin osittain omavaraisia ja syksyisin olemme hakeneet isompia satseja vihanneksia suoraan tuottajalta. Meillä tuoteselosteiden syynäämiseen on erikoistunut mieheni ja itse ostan laiskasti hänen seulansa läpäisemiä tuotteita 🙂
Olin itsekin tosi ilahtunut tästä yhteistyöstä. Tosi silmiä avaavaa on ollut taas perehtyä asiaan vähän pintaa syvemmältä! Kiva, että teillä toimii tuo rinki, kuulostaa ihan mahtavalta.