Vaikka syksyyn liittyy tietty haikeus menneestä kesästä, niin on pakko myöntää, että olen syksyihminen. Luonnon kauneus, varisevien lehtien tuoksu, sadonkorjuun aika ja aamujen kuulaus. Puhumattakaan syksyn upeasta valosta joka värjää kaiken kultaiseksi. Huomaan, että minun tulee liikuttua metsässä enemmän kuin muina vuoden aikoina.
Syksyisin luonnossa liikkuminen on monella tapaa erityistä. Satokausi on parhaimmillaan myös luonnossa. Sienet ja marjat odottavat poimijaansa. Itse en ole kummoinen marjastaja, olen tänä vuonna saanut kerätyksi litran puolukoita. Mutta sieniä kerään yli omien tarpeiden. Sienestämiseen liittyy niin monia hyötytekijöitä, että se on suorastaan terveyttä edistävää. Ensinäkin liikunta. Metsässä samoillessa ja sienten perässä kulkiessa matkaa taittuu huomaamatta useita kilometrejä. Raitis ilma virkistää ja saa paremmalle tuulelle. Sienet ovat terveellistä ravintoa ja niiden löytäminen herättää jonkin alkukantaisen keräilijän riemua, jota on vaikea selittää. Se tunne kun hankit perheellesi ravintoa omin pikkukätösin, on erinomaisen hyvä. Metsässä liikkumisen hyötyjä on tutkittu paljon. Jo viiden minuutin metsässä samoilu vähentää sressiä.
Menkää siis metsään ja nauttikaa ulkoilmasta, (vielä kun voitte 😉
Kyllä,puhut totta,syksyinen metsä rauhoittaa erityisesti 🙂
Pitäisi muistaa se aina kun alkaa pulssi kiihtymään 🙂