Meillä on jo muutamia vuosia ollut vakiintunut ruuan ystävien ravintolakerho, joka noin kerran kuukaudessa tapaa hyvän ruuan ja juoman merkeissä pääasiassa Helsingin ravintolatarjontaa katsastaen. Kutsumme itseämme ravintopiiriksi. Ajattelin että voisin jakaa kokemukseni myös täällä blogissa, sillä kukapa ei haluaisi kuulla hyvästä ruuasta, eikö? Samalla käynneistä jää itselleni mukava lista, josta voi vähän peiltata sitä missä sitä onkaan tullut syötyä ja mitä.
Heinäkuun puolessa välissä kävimme Pastis ravintolassa, joka tituleeraa itseään klassiseksi ranskalaiseksi keittiöksi. Olin jo kotona fiilistellyt (ja googlettanut) ruokalistaa ja perin ranskalaiseltahan se vaikutti. Oli Tartaria ja tryffeliä ja pulpoa. Ravintola kuuluu samalla jengille kuin viereinen Hodari ja hummeri ja ravintola Muru. Nämä muut porukkamme oli jo käynyt testaamassa ja hyväksi havaitsemassa, joten Pastikse suhteen odotukset olivat korkealla.
Palvelu oli ystävällistä ja rentoa. Viinisuositus onnistunut ja shampanja erinomaista.  Seurueemme tilasi alkuun roquefort etanoita, maalaissalaattia ja vasikanlihatartaria. Etanat maistuivat kuulema juuri sille mille pitääkin, salaatti oli hyvää ja tartar, minkä itse söin oli laadukasta ja maistuvaa. Olen ymmärtänyt tartarin hienouden vasta muutama vuosi sitten. Nykyisin ajattelen sen yksinkertaisuudessaan kertovan paljon ravintolan laadusta. Pastiksen tartar täytti odotukset, vaikkakin  söin vähän aikaa sitten erittäin hyvän, joskin täysin erilaisen poro tartarin Passiossa. 
Pääruuaksi seurueen kasvisyöjä valitsi friteerattuja kesäkurpitsankukkia, muut ottivat karitsan karetta ja paistettua pulpoa. Kaikki kehuivat annoksiaan ja kieltämättä näyttivätkin hyvältä. Paistettu pulpo, jonka jouduin siis tarkastamaan etukäteen googlesta, oli suussa sulavaa. Pehmeää, mureaa, eikä lainkaan sitkeää tai kumimaista, niin kuin pakaste altaan friteeratut kumilenkit. Annoksen curry -simpukkavaahto vei kielen mennessään. Kertakaikkisen hyvä annos. Otimme neljälle yhteiseksi lisukkeiksi tryffelisuolattuja maalaisranskalaisia, vihanneksia ja uusiaperunoita oliiviöljyssä sekä vihersalaattia. Näistä omasuosikkini oli vihersalaatti, jossa oli erinomainen sherryvinegretti.

Jälkiruokien suhteen en ollut aivan yhtä tyytyväinen. Seurueemme tilasi marinoituja mansikoita ja lakritsijäätelöä sekä maitosuklaaparfait, mustikkacoulis ja suklaakeksiä. Itse päädyin tilaamaan sitruunapiirasta ja punaherukkasorbettia. Punaherukkasorbetti oli ihanaa! Sitruunapiirakan pohja oli mielestäni koko aterian heikoin osuus, raskasta miltään maistumatonta mölliä. Myöskään koristeena olevat raa’at pistaasipähkinät eivät tuoneet annokseen kuin kauniin vihreän värin.

Kaiken kaikkiaan ruoka oli hintansa veroista. Ehdottomaksi suosikiksi nousi kuvassakin oleva pulpo annos, jota ystäväni kehui ehkä parhaaksi koskaan maistamakseen mustekala annokseksi ja se on kuulkaa paljon se. Sen verran kriittistä porukkaa meidän ravintopiirissämme on. Ruuan hinta kahdelta hengeltä juomineen oli 160 euroa.

Nam!

Tykkäät ehkä näistäkin:

IMG_5032
Asioita, jotka saavat minut innostumaan
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Autoton elämä, uhka vai mahdollisuus
IMG_5881
Kokemuksia autottomuudesta