Osa blogin pitkä aikaisista lukijoista tietää, että olen innokas valokuvaaja ja että valokuva on tärkeässä osassa työssäni. Olen kiinnostunut siitä, mitä kaikkea kuvalla voidaan tehdä, miten se vaikuttaa meihin ja ennen kaikkea miten valokuvaa voidaan käyttää itsetunnon vahvistamiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen. Tästä kiinnostuksesta on syntynyt Tarinoista kuviksi menetelmä, josta voit lukea enemmän nettisivuiltani: www.tarinoistakuviksi.fi
Olin menneellä viikolla tyttäreni esikoulu ryhmässä tekemässä taideprojektia Tarinoista kuviksi menetelmä tiimoilta. Ohjeistin päiväkodin henkilökuntaa tarvittaviin alkuvalmisteluihin, sillä ajatukseni oli, että menetelmä jäisi päiväkodin käyttöön jatkoa ajatellen.
Tarinoista kuviksi projektin kulku
Projekti alkoi niin, että jokainen sai sanoa aiheen, joka häntä kiinnosti, tämän jälkeen aiheita koottiin yhteen ja niistä äänestettiin suosikkeja. Lopuksi lapset päätyivät kolmeen ryhmään mielenkiintonsa mukaan. Yhden ryhmän aiheena oli Egypti, toisen eläimet ja kolmannen jalkapallo. Ryhmissä aihetta tutkittiin eri kanteilta ja lopuksi lapset keksivät omaan teemaansa sopivan tarinan. Tarinaan valmistettiin sopivaa rekvisiittaa. Kaikkeen tähän käytettiin useampi päivä, niin, että lapset jaksavat keskittyä, eikä toiminta muutu pakko pullaksi.
Tarinoiden lisäksi lapset saivat valmiiksi miettiä missä haluaisivat tulla kuvatuksi.
Kun kaikki esivalmistelut olivat selvät, oli minun aikani työskennellä lasten kanssa. Työskentelimme pienryhmissä. Ensin tarina luettiin yhdessä, jotta pääsisimme virittäytymään oikeaan tunnelmaan. Pienryhmä kerrallaan kuvasin jokaisen lapsen hänen haluamassaan asussa, asennossa ja paikassa. Kuvauksen jälkeen katsoimme lapsen kanssa kuvat läpi ja jokainen sai vielä siinä vaiheessa sanoa, jos haluaisi vielä jonkun erilaisen kuvan itsestään. Kun kaikki lapset oli kuvattu, katsoin kuvat läpi vielä jokaisen lapsen kanssa tietokoneelta niin, että lapsi sai valita omasta mielestä parhaan kuvan itsestään.
Työskentelyä jatkettiin seuraavana päivänä kuvien kanssa. Toimimme taas pienryhmissä, joissa aloitimme lukemalla tarinan ja virittäytymällä tunnelmaan. Pöydille oli levitetty vesivärit, öljypastellit ja puuvärit. Jokainen sai valita, millä haluaisi taiteellista osiota lähteä työstämään. Tarkoituksena oli paperille piirtää se, mitä valokuvassa ei näy. Ja lopuksi liittää omakuva teokseen.
Lopputuloksena lapselle jää satukirjan sivu yhdessä tehtyyn tarinaan, jossa lapsi itse on pääosassa.
Näistä upeista töistä koottiin kirjastoon näyttely ja koko prosessista tehtiin lehti juttu Kirkkonummen paikallisanomiin.
Nämä yllä olevat kuvat on otettu tyttärestäni projektin aikana. Arvaatko mikä kuvista on hänen valitsemansa ja mitkä minun valintojani?
Voi miten hauska idea! Sinulla on muutenkin kiva blogi, käyn täällä välillä lukemassa juttujasi. Tällä kertaa jätän sinulle haasteen, joka löytyy blogistani.
Kiitos! Täytyy käydä kurkkaamassa 🙂
Mahdottoman ihana ja mielenkiintoinen projekti!
Arvaan, että kasvokuvat ovat sinun valintojasi ja koko kuva tyttäresi 🙂
Hienoa, erilaista toimintaa päiväkodin arkeen 🙂 Arvaan, että tuo kokovartalokuva olisi tyttäresi valinta.
Tämä oli kyllä mukavaa vaihtelua itse kullekin! Tyttäreni valitsi alimman kuvan. 🙂
Kiitos! Oikean vastauksen paljastinkin jo edelliselle kommentoijalle 🙂