Olen menossa kertomaan bloggaamisesta Omnian opiskelijoille. Tarkoitukseni kertoa siitä, miten blogin pitäminen on hyödyttänyt minua ammatillisesti ja mitä olen matkan varrella oppinut. Luentoni käsittelee paljon oman persoonallisen äänen löytämistä ja tavoitteiden asettelua, miksi kirjoittaa blogia.
Oppiminenhan ei missään muotoa ole ohi, vaan jatkuva prosessi, mutta jonkin verran tietoa ja kokemuksia näiden kuluneiden vuosien aikana on kertynyt. Ja tiedättekö, olen ymmärtänyt niin paljon uusia asioita miettiessäni, miten kertoisin jo osaamani asiat opiskelijoille. Opettaminen on mitä parastapa laajentaa omaa osaamistaan!
Luennon kokoaminen on uudestaan herättänyt miettimään omaa blogia, joka tuntuu edelleen olevan tuuliajolla, vailla selkeää tavoitettaja päämäärää. Uskon sen kuitenkin pikkuhiljaa löytävän uomiinsa, mutta niin kauan kun fokus on epäselvä, on vähän sellainen seilaava fiilis itselläkin. Mutta tulipan päivitettyä muutama fakta esittelystä.
Tiedän, että blogiani lukee moni bloggaaja, ja monella teistä on varmasti kertynyt loistava määrä kokemusta ja osaamista nimenomaan bloggaukseen liittyen.
Olisinkin nyt kysynyt teidän näkemystänne siitä, mikä bloggauksessa on tärkeää? Millaisen neuvon sinä antaisit uudelle bloggaajalle? Mistä aloittaisit bloggauksen? Mihin kiinnittäisit huomiota? Mikä olisi olennaista? Minkä neuvon olisit halunnut kuulla kun aloitit? Mikä bloggauksessa on sinulle kaikkein parasta?
Korostaisin omia valintoja ja päätöksiä. Omana itsenä pysymistä. Koen, että bloggauksessa tärkeää on kielenkäyttö, miltä blogi näyttää sekä miten asiat ilmaisee.
Joskus huomaa blogikirjoituksia, joita ei ole suunniteltu vaan on jaaritellaan sitä sun tätä ja mukaan on laitettu muutama kuva. Minuun se ei ainakan vetoa. Kuvien laatu ei ainakaan minulle ole ratkaiseva, vaan se sisältö. Kun jokainen tekee omannäköistä blogia ja tekee sitä sydämellään, se riittää.
Julkaisusuunnitelma. Tarinoita varastossa. Pysy aiheessasi, älä julkaise kissavideoita. Kirjoittaminen on yksi juttu, lukijoitten hankkiminen on toinen juttu. Verkostoituminen. Itse en kestä tuote-esittelyjä, mutta toisille se on just se juttu.
Hyviä pointteja! Toisaalta itse taas seuraan muutamia blogeja vain ja ainoastaan hyvien kuvien takia. Hyvä esimerkki siitä, että eri ihmiset arvostavat eri asioita, kaikille et voi olla mieliksi. Mikä taas tekee tuosta omien valintojen ja päätösten korostamisesta vieläkin tärkeämpää!
Tosi hyviä ajatuksia! Itse kamppailen juuri noiden samojen asioiden kanssa tällä hetkellä. Tiedostan niiden tärkeyden tavoitteellisen kannalta, mutta tällä hetkellä ajelehdin osittain juuri siksi, että julkaisusuunnitelmaa ei ole, eikä juttu varastokaan ole riittävä.
Kuvakin voi olla parempi kuin tuhat sanaa, mutta tärkeää on se, että kerrotpa mitä tahansa netissä, et saa kertomaasi pois sieltä välttämättä. On muistettava, että blogi on netti ja netti on koko maailma. Myös ne ilkeäksi heittäytyvät ihmiset voivat lukea ja kommentoida blogiasi. Älä ota liian henkilökohtaisesti. Kuvia ja henkilökohtaisuuksia voi jälkeenpäinkin löytää mistä tahansa!
Lisäksi on tärkeää että olet rehellinen. Pysyt sanojesi ja kuviesi takana.
Aluksi minua ainakin mietetytti se, miten lukijat löytävät uuteen blogiin. Minulla ehti olla blogi aika kauan, ennen kuin oikeasti aloin seurailemaan muita samantyylisiä ja siitä on kyllä ollut paljon apua. Paitsi toki verkostoitumista, mutta muiden teksteistä saa myös hyviä ideoita. Täsmällistä julkaisusuunnitelmaa en ole tehnyt, mutta tuo luonnosten varastointi on kyllä ollut hyväksi. Kirjoitan yleensä tekstit kun idea tulee, joten oikeastaan en kirjoita ja julkaise mitenkään samassa tahdissa.
Mitä kuviin tulee, sehän riippuu toki paljon blogin linjasta. Vaikka blogini idea onkin teksteissä, olen toistaiseksi julkaissut vain itse otettuja (tai kaverin ottamia) kuvia. Kerran jo laitoin netistä ladatut luonnokseen, mutta siitä tuli vähän valju olo. Mielestäni tekstipainotetteisissa blogeissakin kuvilla voi olla paljon annettavaa 🙂
Monelle opiskelijalle tuli yllätyksenä se, että useat bloggaajat, minä mukaan lukien, kirjoittavat postauksia varastoon. Mitä kuviin tulee, niin sanoisin uudelle bloggaajalle, että panosta vahvuuksiisi. Jos olet innostunut kuvaamisesta ja se on taito, jota bloggaaja haluaa kehittää, niin anna enemmän tilaa kuville. Jos taas teksti on vahvuus, niin niin anna sille enemmän tilaa.
Amen. Oma mottono on, että julkaise blogissa vain sellaista, minkä voisit julkaista hesarin etusivulla, ja jonka haluaisit äitisi, miehesi, ystäviesi, anoppisi ja lastesikin lukevan. Eli kaikki mielipiteet, yksityisasiat sun muut pitää olla sellaisia, jotka saavat olla julkisia.
Pakko avata suuni tähänkin postaukseen 🙂 tuossa olen samaa mieltä että jos olet hyvä valokuvaaja, anna kuville enemmän tilaa ja jos taas verbaalinen puolesi on voitolla, tekstiä kehiin vaan. Itse olen näitä verbaalisia kavereita – vaikka ei sitä aina kyllä blogistani huomaa koska joudun joskus olosuhteiden pakosta kirjoittamaan todella hätäisesti postauksen ja silloin teksti ei ole parasta laatua jota minusta irtoaa. Mutta pyrin välttämään näitä tilanteita.
Uudelle bloggaajalle voisin sanoa että paljon kuvia ja värikästä tekstiä. Avain kaikkeen. Ainakin minun kohdallani.
Ja ole rehellinen. Uskalla kokeilla uusia kuvakulmia, uusia tekstityylejä. After all,se on sinun blogisi. Melkein kuin kuva sinusta, tekstityksellä.
Hyvin sanottu!