No niin, takana on neljät treenit paikallisella Crossfit salilla ja aika summata aloittelijan kokemukset.
Selviö on tietenkin se, että joka paikkaan koskee. Kävely on notkeaa kuin norsulla ja kävely lenkille on tullut lähdettyä vain sen takia, että saa jalat lämpenemään ja liikeradat normalisoitua. Oma ehtoisesta venyttelystä huolimatta portaiden laskeminen, istuminen ja moni muu toiminto on ollut jäykkää ja tuskaista. Kaiken kaikkiaan olo on ollut kuin junan alle jääneellä, mutta hyvällä tavalla.
Treeneihin minut on otettu hyvin mukaan. Valmentaja skaalaa treenit aina niin, että ne ovat mahdollisia myös tälläiselle keski-ikäiselle punkerolle. Hauskaa treenaamisessa on se, että kukaan ei pääse vähällä, vaan skaalauksen ansiosta kaikki tekevät omaa, itselleen rankkaa treeniä.
Alla oleva kuva on ainut, minkä olen ottanut treenimeiningeistä ja senkin ottamisesta on jo kaksi vuotta. Auts. Naama punoittaa edelleen, enemmänkin, jos mahdollista. Lupaan yrittää ottaa kunnon saliselfien joku päivä. Se ei tule olemaan kaunista katseltavaa.
Ennen varsinaista treeniä lämmitellään. Ihan ensimmäisten treenien lämmittelyn jälkeen haukoin henkeäni ja pidättelin oksennusta. Mietin etten ikinä tulisi selviämään itse treenistä moisen lämmittelyn jälkeen. Ensimmäisellä kerralla ohjelmassa oli onnekseni kehonhuoltoa ja venyttelyä, pehmeä lasku, tavallaan. Lämmittelyissä heilutellaan kahvakuulaa, avataan paikkoja, juostaan, hypitään, kyykätään, roikutaan, harjoitellaan painonnosto tekniikkaa ja mitä vielä. Valmentajien mielikuvitus on varmasti pohjaton. Lämmittely tehdään omassa tahdissa, neljän kerran kokemuksella sanoisin, että liikeitä on noin kuusi ja ne tehdään pariin kolmeen kertaan.
Itse treeni alkaa sillä, että valmentaja näyttää kaikki liikkeet ja tekemisen aikana korjaa liikeratoja ja neuvoo tarvittaessa lisää. Tämän lisäksi hän kertoo, miten treeniä voidaan skaalata, eli helpottaa. Näin kaikki, erilaisesta kunnosta tai muista ongelmista huolimatta, voivat treenata yhdessä.
Treeni tehdään joko niin, että on tietyt liikkeet, joita tehdään tietty kierros määrä tai sitten tietyssä kellon ajassa tehdään niin monta kierrosta kuin ehtii.
Salilla on mukava porukka, johon on ollut helppo ottaa kontaktia ja saada sitä kautta lisää tsemppiä omaan pungertamiseen. Kukaan ei tunnu katsovan alta kulmain naama punaisena puuskuttavan mamman toimia vaan enemmänkin kaikki tuntuvat iloiselta siitä, että joukkoon on liittynyt uusi taistelija. Jos vertaa perinteisiin ryhmäliikunta paikkoihin, niin ero on juuri siinä henkilökohtaisessa otteessa mikä Crossfitt salilla on. Treenaava ryhmä on pieni, kukaan ei voi piileksiä takarivissä. Jotkut WODit, eli Work of the dayt tehdään pari työskentelynä, jolloin ryhmä ryhmäytyy entisestään. Myös skaalaus omalta osaltaan tasaväkistää. Kukaan ei oman treeninsä keskeltä pysty ylenkatsomaan ketään.
Ja mikä parasta, samalla salilla treenaa miehet ja naiset. Kaikki sekaisin. Se jos mikä kasvattaa motivaatiota 😉
Oletteko te kokeilleet Crossfittiä? Vai mikä on teidän lajinne? Harrastatteko urheilua missään muodossa?
En oo kokeillu, mutta haluisin kyllä. Mietin että ottaisin jossain vaiheessa alkeiskurssin 🙂 Tällä hetkellä käyn salilla ja juoksen, joten kyllä liikuntaa on päivissä, mutta ois mielenkiintosta kokeilla uusia tuulia.
En ole kokeilut Crossfittiä mutta minunkin tekisi mieli. Ehkä kesällä kun pääsen salille. Nyt kevään aion harjoitella joogaamaan netin 30days of yoga -kurssin mukaan. Lenkkeilykin pitäisi taas saada käyntiin.
Vau, tsemppiä jatkoon! Itekin alotin nyt ryhmäliikunnan ekaa kertaa peruskoulun jälkeen, kun läksin mukaan kansalaisopiston piloxingiin. Se on semmoista pilateksen ja nyrkkeilyn sekotusta, ainoa kurssi joka oli riittävän myöhään että kerkeän töiden jälkeen lenkittämään koirat ja hengähtämään hetken ensin. Ihan mukavaa, vaikka kyllähän se ottaa oman aikansa että tajuaa liikesarjat ja pääsee niihin kunnolla mukaan. Kolme kertaa on nyt takana ja kyllähän se kai joka kerta menee vähän paremmin. Lihaskuntoa tahtoisin reenata enempikin, ja töiden kautta pääsisin salille (ja kaikkiin sen tarjoamiin ryhmäliikuntoihin myös) lähestulkoon ilmaiseksi, mutta on niin kaukana ettei siellä ole tässä elämäntilanteessa mitään mahdollisuuksia käydä. Mutta muuten tulee kyllä liikuttua ihan reippaasti kun on nuo kolme koiraa liikutettavana, ja lisäksi käyn juoksemassa aina kun vaan ehdin ja jaksan.
Voin kyllä lämpimästi suositella, ollen jäänyt aivan koukkuun tähän hommaan!
Mä olen aloittanut sellaisen tavan, että aloitan työpäivät joogatuokiolla. Aika simppeleitä juttuja, mutta mukava tapa aloittaa aamu. Ja hyvää vastapainoa muuhun tekemiseen.
Piloxin kuulostaa hauskalta! Itse olen taas sellainen päivätreenaaja, että mieluiten käyn hikoilemassa iltapäivisin, kolmen neljän maissa. Se ei ole kovin helppoa järjestää, onneksi salillamme on kerran viikossa WODi kolmelta ja lupasivat, että lisää kolmen treenejä olisi luvassa kesään mennessä.