Mutta eipä sillä, mummolassa on ihana tunnelma. Juuri sopivasti väriä ja vintagea. Mummo kertoi että kun taloa rakennettiin, esitteli tapetti myyjä viittä erilaista tapettia, joista valinnat tehtiin. Ja hyvät valinnat tehtiinkin kun samat tapetit vieläkin ilahduttaa. Etenkin tyttären pojan vaimoa.
Mummoissa ihmetyttää moni asia. Yksi niistä on taito tehdä täydellistä ruskeakastiketta. Mummot on siitäkin ihmeellisiä, että ne on aina olleet vanhoja. Huomaa tosin, että mummoista on tullut tosi vanhoja, sillä karjalanpiirakat on nykyisin ostettu kaupasta. Niitä syödessä tulee haikea olo.
Muistakaa mummoja sanon minä!
PS. Lähden huomenna Osloon mieheni kanssa kahdestaan. Kahdestaan. Vielä kerran varmuuden vuoksi. Kahdestaan. Onko teillä antaa matka vinkkejä? Minne Oslossa kannattaa mennä?
Ihanaa reissua 🙂
Mikä mahtava paikka mummola onkaan inspiroitua! 🙂 ja niin kaikenlaisia ihania aarteita tämäkin mummola pitää sisällään!
Kiitos!
Mummoloissa on sellaista arkipäivän vintagea käytössä, mistä moni hipsteri maksaisi omaisuuden punavuorelaisessa second hand shopissa. Kuten minä esimerkiksi.