Valokuvauskoulu 2: Kameran valinta

Keskityn tässä digikameroihin, ja niihin filmikameroihin joilla perheessämme kuvataan.

Kameroita on monentyyppisiä ja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin soveltuvia. Jos haluat pienen, taskuun sopivan kameran, on se käyttö ominaisuuksiltaan erilainen kuin järjestelmäkamera, johon voit vaihtaa objektiiveja. Nykyisin markkinoilla on vielä näiden välimuotoja, pieniä digijärkkäreitä.

Kameraa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin näihin seikkoihin; Käsisäätömahdollisuuksiin, mukavuuteen, hintaan ja lisäksi pokkareissa kiinnittäisin huomiota kameranvalovoimaisuuteen, eli aukon suuruuteen.  Etukäteen kannattaa miettiä mitä haluaa kuvata, millaisia kuvia haluaa ottaa ja mitä tekijöitä kamerassa arvostaa.

Monesti puhutaan megapikseleistä. Niitä on helppo vertailla kameroiden välillä, mutta nykyisissä kameroissa niitä on tarpeeksi. Suurin mahdollinen megapikseli määrä ei yksistään kerro kuvan laadusta. Megapikseleillä tarkoitetaan niitä pisteitä, joista kuva koostuu. Pisteiden määrä vaikuttaa kuvan yksityiskohtiin. Jos ajattelette, että kuva koostuisi vaikka 100 pisteestä, ei siinä luonnollisesti voi olla lainkaan yksityiskohtia, vaan kyse olisi lähinnä erivärisistä alueista. Mitä suurempiin pikselimääriin mennään, sitä enemmän kuvassa on informaatiota.

Mukavuuskamerassa on tärkeää siksi, että paras kamera on sellainen joka on mukana. Ei ole hyödyllistä ostaa liian monimutkaista ja isoa kameraa, jota ei jaksa opetellä käyttämään tai joka painonsa takia ei ole koskaan mukana.

Käsisäädöt määrittävät sen kuinka paljon kuvaajalla itsellään on mahdollisuuksia vaikuttaa kuvaan. Pokkareissa kuvaajalle voi jäädä kameran suuntaaminen ja napinpainaminen, kun taas monimutkaisemmissa kameroissa kuvaaja vaikuttaa valotuksen lisäksi siihen mihin kamera tarkentaa, mikä kuvassa näkyy terävänä ja epäterävänä.

Etenkin pokkareissa, missä objektiivia ei pysty vaihtamaan, on kameran valovoimaisuudella merkitystä. Suuri aukko vaikuttaa siihen, että kameralla on mahdollista kuvata hämärässä käsivaralta eli ilman jalustaa. Eli kun aukko, josta valo pääsee sisään on tarpeeksi suuri, voi suljin aikakin olla lyhyempi, joka taas estää kameran tärähtämisen.

Hintavaikuttaa kameran valintaan usein ratkaisevasti. Laatu ja hinta kulkevat monesti käsikädessä. Halvimmissa pokkareissa käsisäätömahdollisuudet ovat olemattomat ja järjestelmäkameroissa maksetaan kameran lisäksi myös objektiiveista. Useimmiten kameran hankinta on kompromissien tekemistä, etsitään omiin resursseihin parhaiten sopivaa kameraa.

Meillä on yhteensä kaksi digikameraa, järjestelmä kamera ja pokkari, lisäksi meillä on kaksi filmikameraa, polaroid -kamera ja Iphonet. Se mikä kamera valikoituu käyttöön riippuu tilanteesta ja henkilöstä.

Millainen kamera kannattaa hankkia?

Kuvaan paljon kuvassa näkyvällä järjestelmä kameralla Canon 60D. Sen hyviä puolia ovat monipuoliset säätelymahdollisuudet, sarja kuvaus, kääntyvä näyttö ja videokuvaus mahdollisuus. Kamera ei ole markkinoiden paras ja uudet mallit ovat varmasti ajaneet ohi monessa suhteessa. Olen kuitenkin oppinut käyttämään juuri tätä kameraa ja koen sen siksi helpoksi. Järjestelmäkamerassa käytetään erilaisia objektiiveja sen mukaan mitä kuvataan. Kerron käyttämistäni objektiiveista toiste.

Kameran huonoja puolia hinnan lisäksi ovat paino ja koko. Järjestelmäkamera ei kulje käsilaukussa siltä varalta, vaan se täytyy vartavasten ottaa mukaan.

Lisäksi meillä on Olympus XZ-1, pokkarikamera. Googlaamalla löysin siitä hyvän arvion Jari Harjulan blogista, suosittelen lukemaan, jos pokkari hankinta on edessä. Meillä pokkari on lähinnä miehen ja lasten käytössä. Käytän sitä myös työssäni asiakkaiden kanssa. Päädyimme aikanaan tähän pokkariin sen suuren valovoiman ja säädeltävyyden takia. Hävettää kuitenkin myöntää, että Canon säätöihin tottuneena en ole jaksanut opetella tarpeeksi pokkarin käyttöä ja sen käyttö omassa kuvaamisessani on jäänyt vähemmälle. Lisätään opettelu TO DO -listalle. Pokkari ei ole kooltaan markkinoiden pienimpiä, mutta kulkee silti mukavasti mukana laukun pohjalla. Vaikka tässä pokkarissa on keskiverto pokkaria enemmän säätömahdollisuuksia, häviää se silti järjestelmäkameralle.

Filmikameroista meillä löytyy sitten aivan eri kameran tyypin edustajia. Kuvaamme lomokameroilla. Muovisilla, epätarkoilla, epävakailla ja kaikin puolin arveluttavilla lelukameroilla. Mieheni kuvaa lähes kokonaan vanhalla Neuvostoliittolaisella Cmeha 8 m kameralla. Oma uusin hankintani on Diana F+. Muovisten kameroiden etuna on niiden keveys ja ne kulkevat siksi vaivattomasti mukana. Teettäminen sen sijaan on kallista ja koska kuvien onnistuminen on epävarmaa, kannattaa usein vain kehittää filmit, skannata ne itse digitaaliseen muotoon ja sen jälkeen vasta kehittää parhaat.
Valokuvia voi tilata vaikkapa PhotoBoxilta helposti ja edullisesti.